Treenijuttuja

Kuten edellisestä postauksesta huomasitte, meidän koulupäivät täällä Kisakalliossa ovat melko vauhdikkaita. Hikiurheilua, tai ainakin kevyttä leikkimistä ja liikkumista on pääsääntöisesti päivän aikana vähintään 3 tuntia. Muutamat lukijat ovatkin nyt kouluni alun jälkeen miettineet, että miten sitten se muu urheilu? 

Meiltä löytyy koulun puolesta suhteellisen kattava ja opiskelijoille täysin ilmainen kuntosali. Siellä onkin tullut nyt ravattua melko tiuhaan tahtiin. Salipäiviä tulee viikkoon pääsääntöisesti viisi, mutta välillä tietenkin jaksaa paremmin ja välillä taas vähän huonommin. Pyrin kuuntelemaan ensisijaisesti kehoa ja liikkumaan sen mukaisesti. Välillä, jos lihakset ovat ihan jumissa ja ei muutenkaan oikein huvita, jätän suosiolla treenin sikseen ja saatan pelkästään venytellä. Muistakaahan siis muutkin treenaavat olla armollisia omalle kehollenne! Varsinkin, jos omaatte tällaisen pakkoliikkuaihankokoajankoskapaikallaanoloeivaanonnistu-syndrooman, kuten minulla. :D

Maanantai: Rinta & ojentaja

Tiistai: Vatsalihakset + muun kehon syvävenyttelyt

Keskiviikko: Selkä & olkapää

Torstai: Jalat 

Perjantai: Ojentaja & hauis + vatsalihakset

Lauantai: Bodybalance-tunti

Sunnuntai: Lepo

Maanantai: Jalat

Tiistai: Rinta & ojentaja

Keskiviikko: Selkä + jalkojen pitkät venytykset

Torstai: Hauis & olkapää

Perjantai: Jalat

Saa muuten napata itselleen saman treenijaon tuosta yltä, jos haluaa. Se on koettu erittäin toimivaksi! Kuten ehkä huomaattekin, olen lisännyt kehonhuollon osaksi salitreenaamista, sillä venyttelyt jää ihan liian helposti tekemättä. Venyttely olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää salitreenamisen ohella lihasten palautumisen ja kehon liikelaajuuden ylläpitämiseksi. Venyttely ja kehonhuolto parantaa myöskin aineenvaihduntaa, joten miksipäs sitä ei harrastaisi. ;) 

Haastankin nyt jokaisen lisäämään venyttelyt osaksi treeniohjelmaansa. Käytpä sitten salilla, jumpissa tai lenkeillä. Ja vaikka et tekisikään mitään näistä edellisistä, ja ennen kaikkea juuri silloin. ;) 

My schoolday!

Sain yhdeltä ihanalta lukijaltani loistavan idean tehdä My day - tyyppisen postauksen omasta koulupäivästäni. Tämä oli mielestäni tosi hauska idea, joten voisin yrittää tehdä tällaisia päivän postauksia hieman useampaankin otteeseen, kuin vain tämän yhden kerran. Ihan vain senkin takia, että meidän koulupäivät on todella todella erilaisia ja lukujärjestys vaihtuu päivittäin. 

Tässä eräs torstai..

7:20 Herätyskello soi. On aika nousta ylös, pedata sänky, pestä naama ja hampaat, pukea treenivaatteet päälle ja lompsia pinkeillä crocseillani aamupalalle päärakennukseen.

7:45 Aamupalalla syön joka aamuiseen tapaan puuroa kanelilla ja sokerilla, sekä yhden tuoreen sämpylän runsailla täytteillä. Nappaan kaksi lasia mukaani, toiseen kaadan vettä ja toiseen omenamehua. 

8:15 Ensimmäisellä tunnilla on kasvatusta ja oppimista, joten aloitamme päivän teoriapohjaisesti. Käymme läpi ohjaajan roolia lapsen kasvattajana.

10:45 Nyt on vuorossa uinti. Harjoittelemme tänään rintauintia, eli tutummin sanottuna sammakkouintia ja kertaamme pikaisesti myös viime tunnilla opitut myyrä - sekä koirauinnin perusteet.

12:00 Vihdoinkin lounaan aika! Onkin jo hirveä nälkä. Etenkin uimisen jälkeen tuntuu, että voisin syödä vaikka kaikki tarjolla olevat kalkkunapihvit.

12:30 Ruoka ei ehdi pitkään lasehtia, kun on jo taas mentävä! Tällä kertaa suuntaan peilisaliin telinevoimistelun tunnille. Teemme erilaisia harjoitteita parin kanssa ja lopuksi pääsemme riehumaan niin sanotulla " temppuradalla " . Kaikkien sisäiset lapset taisi päästä valloilleen, sillä ainakin itselläni on kauhea hiki!

14:15 Viimeisenä on vuorossa liikuntatapahtuman järjestämisen teoriaa, mutta täytyy myöntää, että tältä tunnilta menee aika paljon ohi korvien. Olen niin väsynyt kaikesta päivän riehumisesta, että paikalleen pysähdyttyä ja hämärässä luokkahuoneessa istututtua tuntuu siltä, että on ihan pakko päästä päikkäreille.

16:00 Päivällinen saa mielen onneksi taas virkeäksi, koska ruokana on ihan superhyvää lohta!

17:00 Loikoilen huoneeni sängyllä ja suunnittelen viikonlopun jumppia. Sain yllättäen muutaman ryhmäliikuntatunnin tulevalle sunnuntaille, joten kertailen vähän kahvakuulaliikkeitä, jotten ole sunnuntaina ihan hukassa.

18:30 Syön pikaisen välipalan, kun viereisen huoneen salikaverini odottaa jo malttamattomana ovella. Lähdemme tekemään perusteellisen jalkarääkin tulevan viikonlopun kunniaksi ja saammekin molempien pakarat kunnon pumppiin. Venyttelemme vielä lopuksi ja jäämme vähän suistamme kiinni muiden salilla treenavien kanssa.

20:00 Nyt pääsee vihdoinkin rentoutumaan! Onneksi opistolla on sauna, joka lämpeää päivittäin, niin pääsen sitten sinne aina lepuuttamaan päivästä rasittuneita lihaksia.

21:00 Nyt vähän iltapalaa ja katsomaan Ensitreffeja alttarilla. Koko kroppa alkaa huutaa jo unta, joten soittelen ja viestittelen Samille vielä hetken.

23:00 ZZzzzzZzzzzz.....

Ensiaskeleet liikunnan ohjaamiseen

 Heippa! Kolme viikkoa Kisakalliossa on nyt takana ja nyt vihdoin löytyi pieni rako hypettää tänne mun fiiliksiä uudesta koulusta. Sanomattakin selvää, että opiskelu on maistunut kuin kylmä mehujää kesähelteellä, mutta en silti meinaa uskoa, miten koulunkäynti voi olla näin täynnä naurua, hikeä ja onnistumisen tunteita. Jos tuleva työelämäkin on näin mieleistä, niin voi jehna, oon varmaan 24/7 töissä.

Opiskelu Kisakalliossa on sisäoppilaitosmaista, eli viikot asutaan opistolla ja viikonlopuiksi pääsee kotiin. Osa opiskelijoista tosin kulkee jopa päivittäin kodin ja koulun väliä, mutta oma 70km koulumatka tuntui sen verran suurelta kahdesti päivässä ajettavaksi, että päädyin majoittumaan monien muiden kanssa koululla. Soluasuminen tuntui aluksi tottakai vähän oudolta, kun on tottunut omaan rauhaan ja asumaan Samin kanssa kahden, mutta hiljalleen siihenkin alkaa sopeutua ja koulukavereita tulee viikonloppuisinkin ikävä. Ja miksipäs en asuisi opistolla, kun asuminen siellä on meille opiskelijoille täysin ilmaista, kuten myöskin aamupalat, lounaat ja päivälliset. Tulee aikamoinen säästö meidän taloudelle, vaikka ikävä Samia kohtaan onkin tuskallista.

Koulupäivät on viikolla useimmiten kahdeksasta neljään, mutta maanataisin koulu alkaa vasta puoliltapäivin ja perjantainakin päästään lähes poikkeuksetta todella aikaisin kotiin. Ensimmäisinä viikkoina olemme tutustuneet suurimmilta osin lapsen kehitykseen ja lasten liikunnan ohjaamiseen. Uimakoulua, palloleikkejä, yleisurheilua ja luistelun perusteita on siis käyty juurta jaksaen läpi. En voi oikein muuta sanoa kuin, että tykkään, tykkään niin valtavasti. On mahtavaa löytää itselleen ala, jossa haluaa oppia ja kehittyä aina vaan lisää ja lisää.

Yritän jatkossa piipahdella blogin puolelle vähän useamminkin, vaikka koulun ja treenamisen jälkeen vapaa-aikaa onkin melko niukasti. Nyt saitte kuitenkin vähän esimakua siitä, millaista on opiskella liikuntaneuvojaksi. 

Mistä haluaisitte seuraavaksi kuulla? 

Koulunpenkille

Heippa! Kesä toi mukanaan monille muillekin blogeille ominaisen postaustauon, sillä ehei, en ole todellakaan lopettamassa kirjoittamista! Nyt kuitenkin, kun koulunpenkki kutsuu, on aika palata blogin äärelle. Keskiviikkona alkaa koko kesän odottamani opiskelu Kisakallion Urheiluopistossa ja matkani kohti liikuntaneuvojaksi valmistumista voi vihdoin alkaa. Heinäkuussa sain  pitkästä aikaa ohjata myöskin ryhmäliikuntaryhmiä ja siinä ohjatessa kyllä viimeistään varmistui, että ihan oikealle alalle tässä ollaan menossa, koska on se ohjaaminen vaan ihan parasta!

Kesän aikana olen ostellut muutamia tarvikkeita koulua varten ja pikku hiljaa kaikki oleellinen alkaa olla kasassa. Meidän täytyi siis hankkia itsellemme välineet sisäliikuntaan, ulkoliikuntaan, uimiseen, sekä voimisteluun. Muutamia tarvikkeita löytyikin minulta jo valmiiksi, mutta kyllä pankkikorttia sai silti ahkerasti vingutella. :D Haha. Kurkistetaanpa millaisilla välineillä lähdenkään opiskelemaan!

Sisäliikuntaa varten kaapista löytyy aika paljonkin erilaisia treenitrikoita, toppeja ja huppareita. Ehdottomat lempparit ovat kuitenkin Icaniwill:in pinkki treenitoppi, sekä Nike Pro:n mustat perustrikoot. Ne ovatkin varmasti kovalla kulutuksella myös koulumaailmassa.

 Koululaukuksi ostin Niken tilavan treenilaukun, johon mahtuu mukavasti tavaraa ja onhan toi väri nyt aivan ihana! Janon yllättäessä laukussa kulkee varmasti mukana myös keväällä ostettu turkoosi Camelbak.

Sisäliikuntakengissä nojaudun myöskin Niken puoleen, sillä ne ovat suhteellisen edullisia ja sopivat lähes poikkeuksetta loistavasti omaan jalkaani. Kaapista löytyy toisetkin Niken sisäliikuntakengät, mutta taidan jättää ne kotiin, jotta ei tarvitse roudata kenkiä jatkuvasti koulun ja kodin välillä.

Ulkoliikuntaa varten ostin eilen maailman suloisimman kuoritakin! <3 Häglöfsin pinkki vuorikiipeilyyn ja retkeilyyn tarkoitettu takki on juuri täydellinen hengittävä, kevyt treenitakki syksyyn, mutta toimii myöskin kevyemmillä pakkasilla, sillä alle saa hyvin puettua vaatetta useammankin kerroksen. Takissa on myös pidennetty selkäkangas, joten alaselkäkään ei pääse touhutessa paljaaksi. Edellinen Häglöfsin takki on edelleen käytössä ja se vetelee jo 9:ttä vuottaan, joten luotan ehdottomasti tämänkin takin kestävyyteen.

Juoksukengissä luotin Asics:een ja ne ovat olleet ihan loistavat nyt muutaman käyttökerran jälkeen. Eivät hierrä mistään kohtaa ja pehmeä geelipohja tukee jalkaa pidemmilläkin lenkeillä.

Enää kolme yötä koulun alkuun. Kyllä tällä ekaluokkalaisella alkaa kertyä vähän perhosia vatsaan, vaikka eiköhän kaikki ihan hyvin mene! 

Onko siellä muita, jotka aloittavat nyt syksyllä uudessa koulussa?

Wohoo, musta tulee liikuntaneuvoja!

Keskiviikkona se räpsähti, nimittäin tieto toisen asteen uusista opiskeljoista. Hoin Samille, että olen varma, etten pääse Kisakallioon ja availin samalla tietokonetta kädet täristen jännityksestä. Sitten, ihan yllättäen, silmiini räpsähti pitkä nimilista. Ja mitä? Siellä oli minun nimeni! Luin sen superpikavauhtia ainakin kolme kertaa uudestaan, katsoin Samia ja sanoin: " Mä pääsin ". Aloin itkeä ihan hysteerisesti ja en voinut uskoa, että nimeni oikeasti oli listalla. Vasta perjantaina, kun kirje Kisakalliosta tipahti postiluukkuun, minusta alkoi todella tuntua siltä, että minusta on kovaa vauhtia tulossa liikuntaneuvoja!

Huomaisitte varmaan, että en kirjoittanut mitään pääsykokeista koko odotusaikana. Tulokset pyörivät tottakai mielessä ihan jatkuvasti, mutta pelkäsin niin paljon, että pisteeni eivät riittäisikään. Vaikka pääsykokeet menivätkin suhteellisen hyvin, en halunnut innostua liikaa, koska pelkäsin suurta pettymystä. 

Minähän osallistuin pääsykokeisiin hieman puolikuntoisena, koska umpilisäkkeen tähystysleikkauksesta oli vielä niin lyhyt aika. Itsevarmuus kaikkeen tekemiseen olikin vähän tiessään. En pystynyt harjottelemaan juuri ollenkaan ja pääsykokeita edeltävänä iltana panikoin, koska en osannutkaan tehdä kuperkeikkaa oikein. Vaikka, ei sitä kuperkeikkaa lopulta edes vaadittu.

Pääsykokeet alkoivat soveltuvuuskokeilla, jotka psykologin mukaan sujuivat minulta todella hyvin. Kävimme siis jokainen vuorollamme psykologin juttusilla. Osa hakijoista koki keskustelun ahdistavaksi, mutta itse vertaisin sitä työhaastatteluun. Psykologini oli sitä paitsi ihan äärettömän ystävällinen vanha mies, joten meidän juttuhetkemme eteni todella sujuvasti. 

Kirjallisten osioiden ja haastattelun jälkeen alkoivat varsinaiset urheilusuoritukset. Pääsimme hyppäämään heti alkajaisiksi altaaseen ja näyttämään uintitaitomme. Olin ensimmäisenä vuorossa ja ymmärsin ohjeet väärin, joten suoritukseni oli hieman katkonainen. Harmitti, koska uinti oli oma vahvuuteni ja huonot ohjeet tuntuivat pilanneen mahdollisuuteni tässä suorituksessa. Päätin kuitenkin, etten lannistuisi, vaan panostaisin seuraaviin pisteisiin. 

Toisena vuorossa oli ohjaustehtävä. Itse sain hommakseni ohjata muille harjoituksen, joka kehittää osallistujien voimaa. Laitoin porukan kantamaan toisiaan repparissa ja välillä punnertamaan, kyykkäämään ja vaihtamaan kantajia. Olin juuri pääsemässä vauhtiin, kun arvioijat kertoivat, että riittää jo. Säikähdin hieman. Olinko tosiaan niin surkea, että he eivät halunneet nähdä enempää? :D Haha.

Ohjauksen jälkeen oli vuorossa palloilu ja aluksi pääsimme pelaamaan koripalloa. Arvioijat seurasivat tiimitoimintaamme ja komminikointia toisten kanssa. Tämä osio oli mielestäni aika helppo, koska rakastan pallopelejä ja nuorempana pelasin koripalloa, joten tekniikkakin oli jollain tasolla vielä muistissa. Pelailun jälkeen pääsimme suorittamaan esterataa, joka piti ensin kiertää jalkapallon ja sitten sählypallon - ja mailan kanssa. Olin tyytyväinen tulokseeni ja siirryin hyvillä mielin seuraavalle pisteelle.

Nyt vuorossa olikin rytmiikka ja kehonhallinta. Tämä osio oli ehkä kaikista hulvattomin, sillä meidät laitettiin kiertämään tatamia jenkan tahtiin! Monen leuat loksahtivat auki tämän tehtävän kohdalla, itselleni tämä oli kuitenkin helppo, sillä tanssinhan lukiossa vanhat ja askeleet olivat vielä tuoreessa muistissa. Tämä osio toikin varmasti paljon pisteitä, jee! Jenkkaamisen jälkeen saimme vielä itse tanssia kajareista soivat musiikin tahtiin ja heittäytymiskykyämme arvioitiin.

Näiden tehtävien jälkeen siirryimme kehonhallintaan, joka meni omalta osaltani surkeasti. Siltataivutusta en pystynyt tekemään operoidun vatsan takia, eteentaivutus haarat levällään on minulle maailman vaikein venytysasento ja käsilläseisonta seinää vasten oli myöskin todella haastavaa. Möh, tuli vähän paha mieli, mutta päätin kuitenkin tsempata vielä viimeistä osiota varten.

Viimeisenä meillä oli vuorossa kestävyys ja juoksun piip-testi. Ja voi, miten vieläkin harmittaa, kuinka surkeasti tämä meni! Tipuin ensimmäisten joukossa, koska hapenottokyky oli päässyt heikentymään merkittävästi pitkän urheilukiellon takia. Tuntui todella nöyryyttävältä pudota melkein heti, koska yleensä on kuitenkin pärjännyt urheilussa niin hyvin. Purskahdinkin samantien itkuun ja istuin tekonurmelle murtuneena. Silloin olin varma, etten tulisi kouluun pääsemään.

Toisiin kuitenkin kävi! Olin yksi niistä 23:sta, jotka saivat opiskelupaikan n. 130 hakijan joukosta, ja jotka aloittavat syksyllä opintonta Kisakallion urheiluopistossa. Vaikka rakastankin kesää, niin ymmärrätte varmaan, että voisin mielihyvin hypätä jo elokuuhun! Viimeinkin olen löytänyt alan, josta voin olla ylpeä, ja josta todella tahdon tehdä itselleni ammatin ja olla siinä hyvä. 

Aeroobinen liikunta

Aerobinen liikunta on pitkäkestoista rasitusta, joka kehittää etenkin keuhkoja ja sydäntä.

Rakastan voimaharjoittelua. On ihanaa huomata, kuinka kerta toisensa jälkeen jaksaa aina nostaa enemmän ja enemmän rautaa. Voimaharjoittelun ansiosta myöskin lihakset kasvavat ja kroppa muuttuu timmimmäksi. Nyt harrastettuani n. vuoden verran kuntosalia, myöskin lihaserottovuuteni on suurempi kuin koskaan aiemmin. Yhtä tärkeää on kuitenkin harjoittaa myöskin kestävyyttä, eli juurikin tätä aeroobista liikuntaa. Vaikka saliharjoittelussa syke pysyy jatkuvasti koholla, niin se ei ole verrattavissa kunnon lenkkiin, hyppelyihin ja pomppeluihin, jotka puolestaan ovat herkkua sydämelle ja hapenottokyvylle. Aeroobinen liikunta polttaa myös tehokkaasti rasvaa, koska syke pyritään pitämään matalalla, eli n. 120-140. Korkeammilla sykkeillä siirrytäänki sitten anaeroobisen puolelle.

Itselläni on SURKEA kestävyyskunto, joka tuli huomattua Kisakallion pääsykokeissa, kun meidät laitettiin juoksemaan piip-testiä. Putosin porukasta melkein ensimmäisenä, koska oikeasti tuntui kuin keuhkot lähtisivät seuraavalla hengenvedolla irti. Harmitti niin vietävästi, että siinä nurmikolla istuessani ja kyyneleitä vuodattaessani päätin, että nyt muuten panostetaan kestävyyteen voimatreenien lomassa.

Sitä paitsi, kesähän on ihan loistava aika aloittaa lenkkeily, kun ulkona on lämmin kuntoilla ilman takkia ja lämmin ilma ei ole keuhkoille niin rasittavaa kuin pakkasilma. Takana on muutamia porrastreenejä ja lenkkejä ja huomaan heti ihan valtavan eron kestävyydessäni. Pienelläkin vaivalla saa siis selkeästi tuloksia aikaan!

Tänään suuntaan tekemään kunnon porrastreenin, kunhan ruoka ehtii tässä ensin vähän lasehtia. Toivottavasti tällä kertaa olen portaiden yläpäässä nopeammin kuin viimeksi! ;)

Miten sinä harjoitat kestävyskuntoasi?

 Tykkäätkö tehdä porrastreenejä, käydä lenkillä vai kenties pelata jotain pallopeliä?

Kielletty donitsi

Tänään olisi ollut treenipäivä. Tänään ei ollut lupa herkutella, enkä oikeasti olisi saanut syödä muffineita, irttareita ja sipsejä. Tänään ei kuulunut jäädä kotiin katsomaan fitnesspäiväkirjoja ja Viaplay-sarjoja, vaan rientää salille pumppaamaan takareisiä ja pakaroita. Jäin kotiin siitä huolimatta. Ja olen muuten tehnyt näin monta kertaa ennenkin.

Urheilulehdissä, blogeissa, instagramissa ja ties missä muistetaan aina kertoa, kuinka sitä tulikaan syötyä tänään vihersmoothieta riisikakkujen kera ja lauantaina herkuteltiin kurkuilla ja porkkanoilla. Hehkutetaan, kuinka kahden viikon aikana paino on pudonnut kaksi kiloa ja vyötäröltä on hävinnyt kuusi senttiä. Mutta entäs, jos näin ei tapahdukaan? Entäs, jos lipsuitkin jo maanantaina ostamaan megapussin sipsejä ja lounaaksi valikoitui Hesburger-mättö. Tästähän ei varmasti julkaistakaan kuvaa mihinkään ja koko viikko onkin nyt pilalla, eikä tarvi enää miettiä mitä syö. Väitän, että jokaisella laihduttajalla/elämäntaparemonttilaisella on joskus käynyt lipsahdus. Kysymys onkin, miten siitä jatketaan?

Itselleni oli ennen todella todella vaikeaa palata herkuttelun jälkeen terveelliseen ruokavalioon. Jo yksi Arnoldsin donitsi saattoi pilata koko viikon, enkä yksinkertaisesti jaksanut enää miettiä mitä syön tai miten treenaan. Oli niin helppoa ajatella, että nyt kun kerran lipsahdin jo donitsiin, niin voin lipsahtaa myös karkkipussiin. Kannoin hirvittävää morkkista siitä yhdestä donitsista ja tuntui kuin vatsamakkaroita olisi ilmestynyt heti yksi lisää muiden joukkoon.

Myönnettäköön, että olen edelleenkin arkisin mielummin kokonaan ilman herkkuja ja nautin herkkuni sitten viikonloppuna. Tarkoitankin, että jos joskus sattuu herkkuhammasta kolottamaan ja on ollut ihan tuhottoman huono päivä töissä, niin osta se donitsi, syö se ja etenkin, nauti siitä. Koko viikko ei mene yhdestä donitsista pilalle, eikä se varmastikaan jämähdä suoraan vyötäröllesi, vaan huomenna on päivä uusi. Treenaat sitten kahta kauheammin silloin.

Tänäänhän on perjantai. 

Soisitko itsellesi tänään jotain hyvää ja lupaisit samalla, että huomenna menet sinne aamulenkille, jonne on pitänyt mennä jo aika pitkään?

Vapaapäivänä

Sämpyläntuoksuista iltaa rakkaat lukijat. <3 Kyllä, leipurihiiva on iskenyt tähän talouteen ja syönkin juuri tässä kirjoitellessani uunituoreita sämppäreitä kera kylmän maidon, nam. Vietän pitkästä aikaa ensimmäistä iltaa ilman Samia, sillä hän aloitti tänään työt uudessa työpaikassa ja meidän arki muuttuikin kertaheitolla huomattavasti hektisemmäksi! Itse työskentelen aamuisin ja päivisin, Sami puolestaa iltaisin ja öisin. Toivottavasti nähtäisiin tulevien kuukausien aikana edes jossain välissä! :D Tuntuu ihan hassulta olla yksin kotona, mutta nyt on onneksi vihdoin aikaa panostaa blogiin. Olen itseasiassa tänään napsinut kuvia vähän enemmän ja ajattelinkin koota niistä tällaisen pienen Myday-postauksen.

  Tältä siis näyttää tyypillinen vapaapäiväni:

Vapaapäivien parhautta on ehdottomasti nukkuminen juuri niin pitkään kuin unta riittää! Tai oikeastaan, musta tuntuu, että voisin nukkua varmaan monta vuorokautta putkeen ilman ongelmia. Kellon kierrettyä itsensä kokonaan ympäri, päätin kuitenkin nousta lopulta ylös.

Aamupalaksi tein 4 valkuaisen ja 1 keltuaisen munakkaan, sekä puuroa jäisillä mustikoilla. Näillä eväillä jaksoikin hyvin pyöräillä salille, kun ulkonakin oli ihan mielettömän upea keli. Käytiin vielä kaupan kautta nappaamassa vähän välipalaa ja maistoin ensimmäistä kertaa Skyrin uusia juotavia juguja ja ainakin mansikkabanaani oli kyllä todella herkullista. Kannattaa kokeilla! :)

Kuntosalilla odottikin sitten jalkaprässi, vinoprässi ja yhden jalan maastavedot ihan järkyttävillä tapposarjoilla. Täytyy sanoa, että tunnin treenin jälkeen jalat tutisivat ja hyvä kun kenkiäkään sai jalkaan. Ainiin! Olen unohtanutkin kertoa teille, että vaihdoin tuossa hetki sitten salia Fresh Fitnekselle. Olen ollut kyllä todella tyytyväinen vaihdokseen, koska kyseisellä salilla on huomattavasti enemmän tilaa ja monipuolisemmat laitteet kuin 24/7:llä. Ryhmäliikuntatarjonta on Fresh Fitneksellä hieman kehnompaa, mutta laitteiden monipuolisuus kompensoi tätä puutetta. :)

Salin jälkeen hurautettiin pyörillä kotiin, käväistiin suihkussa ja pesin muutaman koneellisen pyykkiä, kun vaatevuori alkoi pursuamaan Laundry-korin reunojen yli. Ruuaksi kokkailin possupihvejä, riisiä ja keitettyjä vihanneksia. Ruuan jälkeen selailin vähän tietsikkaa ja jumitin sohvalla. Sami alkoi tehdä lähtöään töihin ja olin vähän hukassa, kun en tiennyt, mitä tekisin yksin jäädessäni. 

Samin lähdettyä päätin lähteä uudestaan salille. Ehei, en sentään laitteiden pariin! Nappasin katsokaas putkirullan kotoa mukaan ja tein ihanankamalan putkirullaussession takareisille ja pakaroille. En tiedä onko teillä muilla sama ongelma, mutta itse en ainakaan saa yksinkertaisesti aikaseksi venytellä kotona, joten on ihan pakko lähteä salille asti venyttelemään/putkirullaamaan, jotta saa tehtyä jotain hyödyllistä.

Kehonhuollon jälkeen olo oli niin ihanan rentoutunut ja onnellinen, että ajaessani salilta kotiin, kuuntelin kaikkia uusia kappaleita Spotify-listaltani ja lauloin mukana niin, että koko auto raikasi. Kotona sytyttelin olkkarin täyteen kynttilöitä ja nautin hiljaisuudesta. Sillä vaikka rakastankin Samin kanssa vietettyä aikaa todella paljon ja ikävöin häntä jo puolentunnin erossaolon jälkeen, on se oma aika vaan ihan mielettömän tärkeää. 

Nyt ajattelin aloittaa sarjamaratonin ensin Salkkareilla, sitten voisin katsoa Suomen ihanimmat häät ja painua pehkuihin. Huomenna on taas uusi päivä, ja vaikka se ei olekaan vapaapäivä, niin luulen, että hyvä päivä se on siitä huolimatta. :)

Vihdoinkin terve!

Mitäpä tänne?

Kolmen viikon leikkaushaavojen parantelun ja rauhoittumisen jälkeen olen vihdoin päässyt palaamaan normaaliin treeniarkeen ja terveelliseen ruokavalioon. Sillä kyllä, tämänkin sairasloman aikana söin söin ja söin, koska se oli ainut lohtu ja nautinto. Lettujen, sipsien, karkkien ja limsojen jäljiltä paino tottakai nousi muutamalla kilolla, mutta ihme kyllä, ne molemmat kilot ovat lähteneet viimeisten viiden päivän aikana pois, kun sunnuntaina palasin normaaliin arkeen. Ehkä tämä pieni tauko tekikin keholle ja painonpudotukselle ihan hyvää? Nyt tuntuu, että energiaa löytyisi kuin pienestä kylästä ja pitkän työpäivän jälkeenkin jalat vipattavat jo kohti salia. :D Laittoivatkohan ne umpisuolenpoiston yhteydessä muhun jonkun duracell-patterin?

Treenipäiväkirjaa:

Perjantai: 3 tuntia uimassa. Äiti hioi mun uintitekniikan kuntoon 16.5 odottavia Kisakallion pääsykokeita varten ja koska liikunnan suhteen olen aika perfektionisti ja täydellisyydentavoittelija, oli tekniikan pakko olla juuri eikä melkein kunnossa ennen altaasta nousemista. Tämä oli ensimmäisiä kunnon treenejä leikkauksen jälkeen ja koska kipua ei tuntunut, uskalsin painaa kunnolla. ;)

Lauantai: n. 4km kevyt hölkkälenkki. En ole tainnutkaan mainita täällä blogin puolella, että juokseminen on ehdottomasti mun liikunnallinen heikkous. Olen yksinkertaisesti uskomattoman hidas ja läähätän kuin koira makkaran nähdessään jo muutaman sadan metrin hölkän jälkeen. Nyt olenkin yrittänyt parantaa omaa juoksutekniikkaa, jotta pääsykokeiden mahdollinen cooperin-testi menisi mahdollisimman hyvin.

Sunnuntai: Jalkapäivä salilla, treeniä n. 2 h

Maanantai: Yläkeho salilla, treeniä n. 2 h

Tiistai: Lepopäivä

Keskiviikko: Hölkkälenkki 9 km

Torstai: Jalkapäivä salilla, treeniä n. 1,5 h 

Mitens sitten ruoka?

Tarkkaavaisimmat muistavat varmaan, että olin ennen sairaslomaa aika tarkka ruokavalioni suhteen. Luulen vähän, että liiankin tarkka, koska paino ei pudonnut millään, vaikka kuinka tahkosin rautaa salilla. En syönyt varsinasta kotiruokaa, vaan kanalla ja riisillä mentiin aika pitkälle. Nyt olen päättänyt vähän höllätä ruokien suhteen ja esimerkiksi eilen syötiin tonnikalapastaa illalliseksi. Myöskin leipä on tehnyt paluun ja olen hurahtanut itsetehtyihin sämpylöihin. Hyvin jyväisiä niistä kuitenkin teen, mutta ne ovat niiiiiiiiiiiin hyviä! <3 Nyt ainakin tuntuu siltä, että keho kiristyy huomattavasti tehokkaammin ja olo on pirteä pitkin päivää. Voihan toki olla, että olin vähän väsynyt ja stressaantunut ennen sairaslomaa ja nyt stressin purkauduttua painokin putoaa tehokkaamin. :)

Entäs leikkaushaavat?

Leikkauksesta on nyt jäljellä yksi pieni punainen arpi alavatsalla, toinen vasemmalla kyljessä ja kolmas navan reunalla. Haavat eivät ole enää ollenkaan kipeät ja tänään tein ensimmäistä kertaa varovasti vatsalihaksia jalkatreenin päätteeksi. Maha tuntui edelleen vähän oudolta, joten päätin siirtyä suoraan venyttelyihin. Muuten haavat ovat parantuneet loistavasti. Harmikseni jouduin poistamaan napakoruni leikkauksen ajaksi ja sitä ei saanut laittaa takaisin ennen haavojen parantumista. Eilen kun sitten koitin laittaa korun takaisin paikoilleen, se olikin umpeutunut. :( Voi sitä harmin määrää! Voisihan sitä tietenkin ottaa uuden lävistyksen, mutta luulenpa, että elelen nyt napa "paljaana", koska sen parantuminen kesti aikoinaan itselläni todella kauan. Olo on vaan nyt vähän alaston. :D

Pääsykokeet?

Soitin Kisakallioon pääsykoekutsujen saavuttua ja pyysin saada myöhäisimmän mahdollisen pääsykoepäivän ja onnekseni se onnistui! Pääsykokeet ovat nyt siis 16.5 ja kieltämättä jännittää aivan vietävästi! En ole koskaan ollut oikein missään kilpailussa tai testeissä, joten en tiedä oikein miten suhtautua näihin kokeisiin. Haluaisin niin kovasti sinne kouluun, joten pettymys on kyllä suuri, jos en sinne pääsekään. Nyt vielä muutama päivä aikaa treenata. Lauantaina ajattelin mennä uimahalliin vielä hiomaan tekniikkaa, mutta sitten se onkin siinä! Sitten vain näytetään, mitä osataan ja toivotaan parasta. :)

Mitä teille lukijoille kuuluu?

 Onko siellä sairasteltu ja onko muita pääsykokeisiin jännääviä?

Terkuin, vihdoinkin terve <3

Eikä taaskaan mennyt kuten Strömsössä

Vuosi 2016 on kyllä ollut oman terveyteni kannalta todella kehno. Ensin kaaduttiin portaissa ja selkä meni niin, että joutui jäämään lähes kuukauden sairaslomalle ja nyt, kun selkä vihdoin parani puhkesi minulle sitten umpisuolen tulehdus. 

Tässä juuri makailen sairaalan vuoteella ja toivun eilisestä leikkauksesta, joka meni onnekseni hyvin ja vointi on jo nyt niin hyvä, että pääsen mitä luultavammin tänään kotiin. Huomasin tämän tulehduksen jo torstai-iltana, kun mahaan alkoi yllättäen koskea. Kipu ei hellittänyt aamuunkaan mennessä, joten marssimme Samin kanssa päivystykseen. Koko päivän pyörin iltaan asti erilaisissa kokeissa, mutta päästivät silti lähtemään vielä yöksi kotiin. Aamulla, kun palasin päivystykseen sama koe-rumba jatkui, jonka päätteeksi lääkärit päätyivät leikkaukseen. Hirveällä vauhdilla kanyyli käteen ( tai siis vauhdilla ja vauhdilla, kun pistoksia piti tehdä 5 ennen kuin osui oikeaan kohtaan. Voin kertoa, että kyllä oli käsivarret hellinä kuin narkkarilla! ) , rauhoittavaa suoneen ja siitä suoraan leikkaussaliin.

Nukahtaminen ja herääminen olivat koko keissin parhaita hetkiä, koska nukahtaessa tuli ihanan lämmin olo ja herätessä tuntui kuin olisi ollut hirvittävässä humalassa! Olin kuulemma naureskellen sanonut yhdelle nuorelle mieshoitajallekin, että " sä olet kyllä niin hyvä hoitaja " ja ottanut häntä kädestä kiinni. Voivoi. :D Onneksi näitä leikkauksia ei satu kovinkaan usein, niin en pääse nolaamaan itseäni. Nyt sitten makoilen täällä reikäjuustona, kun vatsassa on kolme reikää ja käsivarsissa varmaan 5 pistoskohtaa molemmissa ja kämmenselässä vielä kanyyli. Huhhuh.

Liikuntakieltoa taas jälleen toukokuuhun asti, joten saas nähdä, mitä tulee Kisakallion pääsykokeista, kun en saa rehkiä vielä pitkään aikaan. Pakko varmaan ottaa yhteyttä kouluun ja selittää tilanne. Kyllä lievästi harmittaa, jos pienen umpisuolen takia täytyy unohtaa koko koulu vielä ainakin vuodeksi. :(

Toivottavasti tästä leikkauksesta toivuttua voisi keskittyä johonkin muuhun kuin lepäilyyn ja itsensä parantamiseen. Alkaa hermo mennä tän kropan kanssa, kun jatkuvasti jokin prakaa!

Kurkistus jääkaappiin!

Tämän hauskan postausidean sain Herkkuperseestä beibeberberiksi - blogista! Koko jutun ideana on siis kurkata jääkaappiin mitään poistamatta tai kaunistelematta. Tässä samalla näettekin aika pitkälti, mitä meillä syödään, sillä tältä meidän jääkaappi näyttää lähes poikkeuksetta.

Noniin, ensin ulkokuori! Meiltä löytyy jääkaapinovesta kuvia minusta ja Samista, parhaasta ystävästäni, sekä pikkuisesta siskontytöstäni. Kuvien lisäksi ovesta löytyy reilusti magneetteja, vaikka harvemmin kiinnitämmekään mitään jääkaappiin.

Ylimmältä hyllyltä löytyy mm. kolme kuukautta vanha viini! Siis ihan oikeasti, miksi tota ei ole heitetty jo pois? Juotiin siitä huimat kaksi lasillista ja sinne se sitten jäi. Tuo lonkerokin on ollut kaapissa meidän tupareista asti, jotka siis järjestettiin Halloweeninä. :D Niiden vierestä löytyykin sitten kananmunia, joiden kulutus on huomattavasti viiniä tehokkaampaa, haha!

Seuraavasta kerroksesta löytyy puolestaan tonnikalaa, ananasta, kinkkua, juustoa ja voita. Alemmassa eväsrasiassa on mansikkahilloa, koska onnistuin tiputtamaan hillopurkin lattialle ja siihen tuli reikä, jonka vuoksi sitä ei voinut enää laittaa jääkaappiin. Ylempi rasia on mun herkkurasia. Siinä on nimittäin kukkakaalia! Kyllä, tämän hetkinen rakkaus on kukkakaali.. raakana <3

Kolmannelta hyllyltä löytyy raejuustoa, skyrejä, profeelejä ja maitorahkoja. Meillä on yleensäkin yksi hylly jääkaapista aina pyhitettynä rahkoille, koska niitä tulee ostettua niin paljon ja pyhittämällä niille oman hyllynsä, ne pysyvät paremmin järjestyksessä.

Alimmalla hyllyllä on PepsiMax:ia, joka on tällä hetkellä salittujen listalla, mutta sitä tulee siitä huolimatta juotua todella harvoin. Alahyllyltä löytyy myös jauhelihaa ja luonnonjugaa.

Vihanneslaatikkoon kurkatessa löytyi bataattia, salaattia, porkkanoita, hunajamelonia, parsakaalia ja perunoita. Perunoita ei tosin käytetä juuri koskaan. Tuokin pussi on herkkupäivältä, kun teimme uuniranskalaisia itse.

Ylimmältä ovessa olevalta hyllyltä löytyy mansikkahilloa, pilttejä ja cheddar-juustoa. Cheddar-juusto saattaa tosin olla jo vanhaa, koska ostettiin sitä joskus kuukausi sitten hamppareita varten. :D Pilttejä käytän jugurtin kanssa ja hilloa laitetaan puolestaan puuroon. :)

Seuraavalta hyllyltä löytyy majoneesia, jota on myöskin käytetty viimeksi, kun teimme hampurilaisia. Sen lisäksi hyllyllä on soijaa ja sitruunamehua.

Alimmalla hyllyllä on Bonnen ananastäysmehua, joka ei muuten sisällä ollenkaan lisättyä sokeria! Sami käyttää tätä omiin aamusmoothieihinsa, mutta itse laitan smoothieihin tuoreita appelsiineja, sillä niistä tulee tarpeeksi nestettä, jolloin siitä saa helpommin juotavaa. 

Alahyllyllä on myös sinappia, sokeritonta mehua, ketsuppia ja rypsiöljyä. Ketsuppia emme käytä kumpikaan, mutta se on ihan kiva omistaa, jos joskus tekee mieli. :D

Sellainen on meidän jääkaappi! Miltä sinun jääkaappisi näyttää JUURI NYT?

Ripped Hardcore - rasvanpolttajat

Viikko sitten posti toi tullessaan paketin Fitnesstukulta. Paketista löytyi muunmuassa muutama paketti proteiinipatukoita, uusia sheikkereitä ja Ripped Hardcore - rasvanpolttokapseleita. Olin aluksi erittäin skeptinen näiden pilsujen suhteen, koska olen aikaisemminkin testaillut vaikka mitä pillereitä, joiden on kerrottu lisäävän treenitehoa ja maksivoivan rasvanpolttoa. Koskaan ne eivät ole kuitenkaan tehonneet ja olen tuntenut oloni kerta toisensa jälkeen huijatuksi.

Nyt nappasinkin ensimmäisen pillerin hieman naureskellen n. 15 minuuttia lounaan syömisen jälkeen ja suuntasin suoraan salille. Autossa olo oli vähän outo. Tuntui kuin olisi nousemassa kuume ja kainaloista puski kylmää hikeä. Sanoin jo Samillekin, että en minä näiden vaikutuksessa voi treenata, kun tuntuu, että olisin vuosituhannen kuumeessa. Salille kuitenkin päädyttiin ja suuntasin juoksumatolle lämmittelemään. Heti lähdettyäni liikkeelle oloni koheni! Sain ihan hirvittävän energiaboostin, joka vain kesti ja kesti. Tahkottiin salilla yhteensä yli 2 tuntia ja sitten oli pakko lähteä, koska edellisestä ruokailusta alkoi olla jo niin pitkä aika. Vaikka treeni oli ollut TODELLA tehokas, en tuntenut minkäänlaista väsymystä lihaksissa,

.. kunnes nousin autosta ja piti kävellä kotiin. Koko keho oli kuin hakattu mato ja tunsin treenin jysähtäneen ja kovaa. Seuraavana aamuna lihakset huusivat hoosiannaa ja peppu oli kipeämpi kuin koskaan. Miinuksena huomasin kuitenkin, että illalla oli todella vaikeaa saada unta, kun keho kävi hirmuisilla ylikierroksilla.

Seuraavana päivänä nappasin pillerin heti aamulenkin jälkeen syötyäni aamupalan. Hetken päästä iski ihan järkyttävän huono-olo, mahaan sattui ja tuntui, että kohta oksennan. Jostain syystä uskaltauduin kuitenkin lähtemään salille ja olo helpottuikin heti, kun pääsi tekemään keholla töitä ja treeni sujui yhtä hyvin kuin edellisenäkin päivänä. Tämän jälkeen en ole ottanut pilleriä kertaakaan aamulla, vaan otan sen vasta päivällä, kun vatsa on täynnä ruokaa.

Syön pillerin aina vain treenipäivänä, koska en koe tarvitsevani lisäboostia lepopäiviin. :D Mitään haittavaikutuksia ei ole enää ilmennyt ja unikin tulee taas normaalisti. Nykyään pillereiden vaikutuksen huomaa vain siinä, että keho jaksaa paremmin koko treenin ajan ja hikeä puskee pintaan normaalia helpommin. Kolmas vaikutus on, että ei tunne niin helposti nälkää. Ei siis tule todellakaan napsittua mitään turhaa, koska tuntuu siltä, ettei tekisi mieli syödä. Ruoka kyllä maistuu, mutta mikään ylimääräinen ei. Oikeastaan on vain sellainen olo, että on pakko päästä lenkille ja vetää 100 punnerrusta. :D

Rasvanpolttavaa vaikutusta en vielä tiedä, koska pääsen kehonkoostumusmittarille vasta viikonloppuna. Vaa´assakaan ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, mutta peiliin katsoessa vatsa näyttää litteältä, eikä turvota ollenkaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla näkyy myös vatsalihakset! Kyllä, napaan asti erottuu hyvin vatsalihasten välissä oleva aukko ja ylimmät vatsat näkyvät kokonaisuudessaan. En sitten tiedä onko vatsalihasten ponnahtaminen esiin rasvanpolttajien, ruokavalion vai treenien ansiota.

Olen siis erittäin positiivisesti yllättynyt näistä kapseleista ja aion syödä näitä nyt vielä jonkin aikaa, mutta jossain välissä on pidettävä taukoa, sillä se määrä mitä nämä sisältävät kofeiinia ( n. 6 kupillista kahvia ) ei ole pidemmän päälle varmastikaan keholle kauhean hyväksi. Eli juurikin kuureina näitä kannattaa nauttia! :) 

Muistutan kuitenkin vielä, että nämä pillerit EIVÄT ole mitään ihmetabuja, joten et tule laihtumaan pelkästään näitä popsimalla. :D Ne juurikin TEHOSTAVAT rasvanpolttoa. Eli jos ruokavalio ja treenit ovat kunnossa, niin voit huomata näiden vaikutuksen. Sipsejä popsiessa sitä tuskin huomaa. Tai mistäs sitä tietää, mutta en ainakaan usko. 

Ps. Tämä ei ole yhteistyöpostaus, vaan halusin vain jakaa teille oman kokemukseni näistä! :)

Kevään hankintalista

Kevät ja kesä tekee ihanasti tuloaan ja vaatekaapista saa hiljalleen alkaa erottelemaan talvivaatteetteita ja pitkähihaisia treenipaitoja varastoon ja nostaa kesävaatteita tilalle. Itse rakastan kevättä ja silloin on kiva luonnon tavoin vähän uuidistua ja ostaa itselleen jotain uutta! Treenivaatteet kaipaavat nyt erityisesti täydennystä, koska ne ovat niin kovalla käytöllä, että paidat nukkaantuvat, kengät kuluvat ja juomapullot samentuvat todella nopeasti.

Uudet reenihousut

Syksyllä päätin vihdoin panostaa kunnon treenihousuihin ja ostinkin Aminopörssistä hurjalla käytöllä olleet I can I will - treenitrikoot. Olen ihan rakastunut niihin, sillä kangas pysyy edelleen napakkana, eikä takapuolen alle keräänny hirveää kangasrykelmää, kuten monesti treenihousuihin kerääntyy. I can I will:ltä löytyy todella herkullisia kuoseja ja nyt olen vähän himoinnut noita pantterikuvioisia!

Camelbak - juomapullo

Juomapulloja ei ole koskaan liikaa! Monet ovat kehuneet näitä Camelbak - juomapulloja, sillä niistä juodaan imettävän pillin avulla, jonka ansiosta pullo ei vuoda laukussa. 

Uudet salihanskat

Nykyiset hanskat alkavat vedellä viimeisiään ja kangas on alkanut rikkoontua ranteen kohdalta, eivätkä hanskat ole enää ollenkaan napakat.

Treenipaitoja

Mulla on todella vähän treenipaitoja, ottaen huomioon, kuinka paljon niitä tarvitsisin. Talvella tuli ostettua pari paitaa pitkillä hihoilla, mutta nyt kesäksi olisi kiva saada muutama toppimallinenkin täydentämään vaatekaappia.

Huppari

En edes muista, koska viimeksi ostin itselleni kunnon hupparin! Peak valmistaa todella kestäviä ja pehmoisia huppareita, joten varmaan päätyisinkin ostamaan jälleen heidän valmistamansa tuotteen. Musta olisi niin käytännöllinen väri, mutta tavallaan tekisi mieli ostaa joku ihanan raikas mintunvihreä huppari!

Prodejauho

Edellisen proteiinijauheen loputtua pitäisi taas käydä ostamassa uusi. Kuvassa näkyvä Aminopörssin oma proteiinijauhe oli niin herkullisen suklaista ja sekoittui vielä niin hyvin vedenkin sekaan jättämättä paakkuja, että varmaan päädyn ostamaan samanlaisen.

Treenikengät

Sekä salikengät, että juoksukengät alkavat vedellä viimeisiään. Salikengissä on sisäkankaassa aivan järkyttävän kokoinen reikä, eikä ihme, ovathan ne olleetkin nyt jo yli vuoden ahkeralla käytöllä. Nykyiset kengät olivat siis Niket ja olenkin tykännyt niistä todella paljon, joten varmaan seuraavissa kengissä pitäydyn samassa merkissä. Juoksukenkäni puolestaan aiheuttavat ihan hirvittävät pohjekivut, joten on pakko vaihtaa kengät, etten saa vielä jotain penikkatautia! 

Kuulokkeet

Näitä en varmaan todellisuudessa tule hankkimaan vielä pitkään aikaan, sillä langattomat ja hyvät kuulokkeet maksavat sen parisen sataa euroa, mutta olisihan se ihanaa, jos kuulokkeiden johdot eivät pyörisi tiellä ja menisi treenilaukussa hirvittävään solmuun. Tällä hetkellä kuuntelen puhelimen mukana tulleilla kuulokkeilla, joten parantamisen varaa olisi! :D

Sellainen olisi kevään toivelistani. Uudet kengät ja prodejauhe on ainakin ostettava, mutta muiden kanssa taidetaan joutua pihistelemään! Miksi kaikki kiva onkin niin kallista?

Motivaatioboosti!

Back to the business! Saikku on _vihdoin_ naputeltu loppuun ja selkä pysyy mukana terveempänä kuin koskaan, mitä nyt välillä vähän temppuilee, jos ei muista varoa, mutta lopultakin voin elää taas normaalia elämää! Saikkua kesti tosiaan kaiken kaikkeaan kolmisen viikkoa, joten voitte arvata, että hypin sinä aikana kirjaimellisesti seinille. Tutustuin saikun aikana muutamaan todella mielenkiintoiseen treenikirjaan, jotka kävin lainaamassa kirjastosta ajankuluksi, joten nyt on tietopankkiakin täydennetty uusilla treeniliikkeillä, siltä osin sairasloma ei siis ollutkaan ihan turha!

 Nyt kun on vihdoin päästy palaamaan normaaliin treeniarkeen, niin mitäs kuuluukaan dieetille?

Jepjepjep, myönnettäköön, että söin saikulla ihan kaikkea, mitä mieli teki. Paino nousi n. 1,5 kiloa ja olo tuntui turvonneelta, mutta en koe repsahduksen kuitenkaan vaikuttaneen negatiivisesti tähän kesäkuntoon - projektiin, koska nyt motivaatiota on enemmän kuin koko dieetin aikana!

 Olen ollut nyt 4 päivää tiukemmalla ruokavaliolla ja mukaan ovat yllättäen astuneet myöskin aamulenkit, joista olen kyllä ylpeä. En olisi ikinä uskonut, että saan itsestäni aikaiseksi lähteä lenkille kahdeksalta aamulla! Toisaalta, nyt kun ulkona on valosampaa, myös lenkkeily maistuu paremmalta. Lenkille lähdetään aina tyhjällä vatsalla ja vasta sen jälkeen syödään aamupalaa. En tiedä uskonko oikeastaan tyhjällä vatsalla treenamisen hyötyihin, mutta kaikkeahan voi aina koittaa.

Lenkkien lisäksi mukaan ovat astuneet myöskin rasvanpolttajat. Olin ihan varma, että ne ovat täyttä huuhaata, mutta ainakin hirmuisen energiaboostin ne saavat aikaiseksi! Tänäänkin tahkottiin salilla melkein kaksi tuntia putkeen, kun energiaa vain riitti ja riitti. :D Haluaisitteko kuulla lisää näistä pillereistä?

Näin muuten olenkin sitten noudattanut ihan normaalia dieetti-ruokavaliota ja olo tuntuu heti paljon paremmalta, kun syö oikein. Toivottavasti tuloksia syntyisi nopeasti, koska ne motivoivat ehdottomasti eniten. Onko siellä muita uv-lupauksen tehneitä? Vieläkö pysytään ruodussa, vai onko tullut lipsuttua?

Ps. Pahoittelen tätä pidempää postaustaukoa. Nyt juttua tulossa menneitä viikkojakin enemmän, joten pysykäähän kuulolla rakkaat lukijat <3 !

Lääkärin tuomio

Noniin! Saikkulainen täällä hei! Luvassa pientä ärsytystä ja murinaa, joten jos et halua lukea vahvasti negatiivispainotteista tekstiä, niin kannattaa ehkä siirtyä iloisempien blogien puolelle vähäksi aikaa. Haha!

Kävin torstaina siis kuuntelemassa lääkärin tuomion selän suhteen. ( Tietämättömille siis tiedoksi, menin viime viikon tiistaina kaatumaan jäisissä ulkoportaissa ja löin ristiselkäni rajusti portaan reunaan. ) Itseänikin alkoi jo hieman pelottaa, mitä siellä selän puolella on oikein mennyt rikki, kun ryhtikin alkoi muuttua keskiviikon ja torstain välisenä yönä vinoksi ja hyvä kun sain nostettua jalan toisen eteen. Särky oli kovaa, jopa maatessa sohvalla, saatika sitten kumarrellessa tai vaatteita pukiessa.

Aikansa tutkittuaan lääkäri kuitenkin arveli kuvaamisen olevan turhaa ja kertoi todennäköiseksi säryn aiheuttajaksi oikean selkälihaksen sisällä tapahtuneen rajun verenpurkautuman. Lihas sai mitä luultavammin niin kovan tällin kaatuessani, että useampia lihaskudoksia on päässyt vaurioitumaan ja kudosten palautuminen vie oman aikansa. Lääkäri määräsi minut liikuntakieltoon ja lisäsi sairaslomaa tämän viikon tiistaille. 

Harmitti kyllä niin vietävästi. Liikuntakielto nyt oli viimeisin, mitä toivoin. Tottakai oli hyvä, että luut säilyivät ehjänä, eikä esimerkiksi selkärankaan tullut mitään vaurioita, mutta silti. Sami veikin tämän liikuntakiellosta masentuneen neidin lääkäriltä suoraan Arnoldsiin syömään toastit ja donitsit, sekä sen jälkeen Jumbon Hairstoreen värjäämään ja leikkauttamaan hiukset. Jotain hyvää siinäkin päivässä oli, koska tukasta tuli aivan ihana! Alimpiin hiuksiin laitettiin siis tumman ruskeaa ja päälle muutamia vaaleita raitoja. Mitäs tykkäätte? :)

Voin kertoa, että nyt sairasloman aikana paino on hieman noussut, enkä kyllä yhtään ihmettele, koska herkut ovat päätyneet todella helposti ostoskoriin, kun ei kotona vaan ole mitään muutakaan tekemistä kuin mässäillä. Ei oikein innosta noudattaa terveellistä ruokavaliota, kun ei pääse edes kävelylle!

Kävin tänään uudelleen lääkärillä, koska tarvitsin lisää sairaslomaa edellisen loputtua. Nyt pääsinkin ihan kunnon ortopedille, joka katsoi selän kunnon normaalia lääkäriä huolellisemmin. Hänkään ei nähnyt syytä lähettää minua kuvauksiin, mutta kirjoitti koko viikon kestävän sairasloman ja käski tulla hakemaan lisää, jos ei selkä vieläkään parane. Ortopedi suositteli kuitenkin liikunnan lisäämistä, kun selkä alkaa hiljalleen taas toipua. Innokkaana kysyin tietenkin heti, että no joko pääsen salille? Lääkäri lupasi naureskellen, että saan mennä, jos pysyttelen nätisti kuntopyörän päällä ja poljen rauhallisesti, enkä vilkaisekkaan puntteihin. :D Mutta ei se mitään! Parempi se kuntopyöräkin, kun ei mitään! Pian pääsee aloittamaan myös kevyet vatsalihasharjoitteet, mutta lääkäri kielsi kuitenkin hätäilemästä. Niin kauan kuin selkä kipuilee, pitää edetä rauhallisesti. Maastavedot taitavat siis jäädä hetkeksi hyllylle. Nyyh..

Nyt koitan taas syödä edes hieman terveellisemmin ja tänään olenkin onnistunut hyvin, enkä ole sortunut vielä mihinkään herkkuihin! Nostan kyllä peukkua kaikille saikulla oleville, koska ruokavalion noudattaminen sen aikana on todella haastavaa!

Kuinkas sitten kävikään

Haluaisin kirjoittaa teille, kuinka dieetti on sujunut loistavasti ja treeneihin riittää virtaa, vaikka muille jakaa. Paino on tippunut ja lihaksia tullut silminnähtävästi reilusti lisää. Mutta ei, en ala valehtelemaan teille.

Suurin kompastuskivi koko touhulle sattui eilen aamulla, kun olin lähdössä töihin. Kaaduin pahasti jäisiin ulkoportaisiin ja löin siinä samalla selkärankani suoraan portaan reunaan. Jäin makaamaan maahan kivusta, kun Sami tuli hädissään auttamaan minut ylös. Ambulanssia ei onneksi tarvittu ja pääsin jaloilleni, luulin jopa pystyväni lähtemään töihin, mutta onneksi työkaverit passittivat suoraan lääkärille. 

Lääkäri ei löytänyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa ja määräsi kolmen päivän sairaslomalle. Huomenna menen kuitenkin uudestaan arvioitavaksi, koska selkäkipu vain yltyy ja nyt se säteilee myös lonkan alueelle. Panadolia on popsittu, mutta se ei hirveästi auta. Tavallaan pitäisi varmaan vain levätä, mutta tavallaan taas kävelykin auttaa. On nimittäin todella turhauttavaa vain maata kotona tekemättä mitään!

Tästä makoilusta turhautuneena olenkin syönyt ihan juuri sitä, mitä mieli tekee. Tänäänkin käytiin siskon kanssa ravintolassa syömässä kunnon hampurilaismätöt ja eilen vetäsin kokonaisen suklaalevyn ärsytykseen. Osaatte varmaan vain kuvitella, kuinka tällaiselle vauhtihirmulle on kamalaa vain maata paikallaan.

Kiitän onneani, että porras ei osunut ylemmäs selkään, joka lääkärin mukaan olisi voinut aiheuttaa pahempiakin vaurioita. Olen onnellinen myös siitä, että kaatusin nyt, enkä juuri ennen Kisakallion pääsykokeita. Silti harmittaa ihan vietävästi ja tekisi vain mieli kirota koko selkä!

Tällaista tällä kertaa

Dieetin tuloksia

Dieettiä, tai ehkä tällä hetkellä enemminkin ruokavaliota, on nyt takana suurin piirtein 7 viikkoa. ( Tammikuun lopulla saavutettuja tuloksia pääset lukemaan täältä ) Helmikuu on ollut selkeästi tammikuuta löysempi ruokavalion suhteen, sillä kuun alussa reissasimme Saimaan kylpylään, jonka johdosta tuli herkuteltua oikein olan takaa jopa neljänä päivänä putkeen! Ruokalistalta löytyi pizzoja, hampurilaisia, ranskalaisia, sipsejä, jäätelöä.. siis kaikkea vatsamakkaroita hymyilyttävää. Herkkupäiviäkin on ollut ainakin kerta viikkoon ja myönnettäköön, että join eilen suklaapirtelöä, vaikka ei ollutkaan herkkupäivä ja viikko sitten vetelin maalaisleipää välipalaksi hyvällä ruokahalulla.

Liikunnan suhteen olen kuitenkin pysynyt vahvana. Treenikertoja tulee viikossa vähintään neljä ja joka kerralla on hiki kunnolla pinnassa. Rankkojen urheilusuoritusten vastapainona olen nyt panostanut kehonhuoltoon ja huomaan sen auttavan huomattavasti sekä palautumiseen, että tulosten nousuun. Treenien lisäksi seisomatyönikin polttaa mukavasti lisäkaloreita.

Vaikka liikuntaa onkin tullut harrastettua helmikuussa hieman tammikuuta enemmän olin varma, että tulokset ovat laskeneet tai vähintääkin jymähtäneet vankasti paikoilleen, koska herkut maistuivat nyt vähän liiankin hyvin. Painohan pysyi koko kuukauden täysin samana ja mittauspäivänä se oli muutaman sata grammaa normaalia korkeammallakin, koska en voinut kieltäytyä edellisen päivän foccacciasta, jota siskoni oli loihtinut vierasvaraksi. En uskaltanut hymyillä, kunnes pääsin vertaamaan tuloksiani vanhoihin mittauksiin:

Muutos 23.1 - 22.2 ajalta :

Kehonkoostumusmittauksen tulokset normaaliliikkujana:

Paino: + 0,3 kg

Rasvaprosentti: - 1,3 %

Rasvamassa kiloina: - 0,8 kg

Lihasmassa kiloina: + 1 kg

Kehonkoostumusmittauksen tulokset aktiiviliikkujana:

Paino: + 0,3 kg

Rasvaprosentti: - 2,7 %

Rasvamassa kiloina: - 2,2 kg

Lihasmassa kiloina: + 2,9 kg

Voitte arvata, että loksahti kyllä suu auki! En todellakaan odottanut noin hyviä tuloksia juurikin tuon painonnousun takia. Mutta kuten varmasti huomaattekin, lihasta on tullut kuluneen kuukauden aikana reilusti ja se onkin varmasti aiheuttanut sen, ettei paino ole lähtenyt kunnolla laskuun, vaan junnaa paikallaan. Noh, mistähän kohtaa sitä nyt sitten ollaan kiinteydytty? Mittanauhan vuoro: 

Mittanauhan tulokset:

Vyötärö kapeimmasta kohdasta: ei muutosta

Vyötärö leveimmästä kohdasta: - 3 cm

Reiden ympärys leveimmästä kohdasta: + 1 cm

Pyllyn ympärys leveimmästä kohdasta: ei muutosta

Vyötäröltä siis lähtenyt muutamat sentti pois! Voi olla, että tulos olisi ollut vielä suurempi, mutta edellisen päivän foccaccia ja muutama pizzapala turvottivat vielä aamulla jonkin verran, joten ne varmasti vähän väärensivät tulosta. Sanotaanko nyt kuitenkin, että oikeaan suuntaan mennään edelleen. Jes!

Apua. Ohittakaa tuo sekamelska taustalla. :D

Näkyvän kehonmuutoksen lisäksi olen huomannut kehitystä yllättäen myös treenissä! Tein viikko sitten oman leuanvetoennätykseni 6 onnistuneella vedolla. Tämän ennätyksen jälkeen leukoja on mennyt jokaisella yrittämällä aina vähintään 5, joka on huomattava muutos vuodenvaihteeseen, kun sain vain 3 leukaa kovasta pinnistäen. Tavoitteenani onkin saada joskus vielä se 10 leukaa rikki.

Nyt on motivaatiota taas seuraavaan mittaukseen asti!

 Jospa se painokin pikkuhiljaa laskisi ja jospa ne herkutkin alkaisivat joskus maistua pahoilta. ;)

Hurahdus ryhmäliikuntaan!

Viime vuoden lopulla kirjoittelin tänne blogin puolelle siitä, kuinka haluaisin punttitreenien ohelle jotain kehonhuoltoa ja erityisesti jooga kuulosti korvaani houkuttelevalta. Meinasinkin jo kertaalleen ilmoittautua joogatunneille, mutta onneksi se jostain syystä jäi, sillä nyt helmikuussa Fitness24seven avasi uuden kuntosalin, joka tarjoaa myös laajan valikoiman ryhmäliikuntatunteja, mikä sattuma! Itsehän olen ollut nyt lähes vuoden Fitness23sevenin jäsen ja etenkin nyt, kun saan sekä kuntosalin, että ryhmäliikunnan 20e/kk, olen supertyytyväinen, etten varannut itselleni kallista joogakurssia.

Olen nyt parin viikon aikana kuluttanut tehokkaasti jumppasalin lattiaa ja olen tutustunut moneen itselleni aivan uuteenkin tuntiin. On ihan hassua olla välillä itse liikutettavana, kun on tottunut kuitenkin ohjaamaan suhteellisen paljon tunteja itse!

Mutta millä fiilikset jumpista jäikään?

Tässä leikkimieliset arvioni tunneille:

Spinning

En ole koskaan aikaisemmin käynyt yhdelläkään spinning-tunnilla, joten innokkuuteni tätä tuntia kohtaan oli jo valmiiksi aika korkealla. Luulin, että spinning olisi ollut paljon tylsempää, mutta ohjaajahan kehitteli vaikka mitä mäkiä ja tuulenpuuskia matkan varrelle! Hikoilin koko tunnin kuin pieni sika, joten pyyhe oli enemmän kuin tarpeen!

Olen ehtinyt tutustua vasta spinning-tunteihin, joissa sykettä pyritään pitämään korkealla, mutta haluaisin käydä kokeilemassa myös muita tunteja. Lähtökohtaisesti kuitenkin suosittelen ehdottomasti kaikille, jotka haluavat haastaa itsensä ja saada hyvän hien pintaan.

Body Balance

Body Balance on hyvin joogamainen tunti. Itse ihastuin tähän täysin, sillä venyttelytunnit ovat omaan makuuni vähän tylsiä, mutta body balancessa tehdään venyttelyn lisäksi paljon kaikkea muuta ja vahvistetaan keskivartaloa aktivoimalla niitä syvimpiä vatsalihaksia. 

Etenkin tämän tunnin takia olen tyytyväinen, että jätin joogahaaveeni, sillä jo nyt parin viikon jälkeen huomaan kehoni notkistuneen selkeästi ja palautuminen kovista treeneistä on tämän tunnin ansiosta helpompaa.

Bootcamp

Bootcampin synonyymi olisi omasta mielestäni armeija-jumppa. Tunti on oikeasti rankka ja täytyy myöntää, että välistä jouduin itsekin suhteellisen hyväkuntoisena heittämään hanskat tiskiin ja lusmuamaan hetken, koska en vain yksinkertaisesti jaksanut tehdä kaikkia liikkeitä loppuun! Tunnilla punnerretaan, hypitään, kyykätään, ryömitään.. ja kaikkea niiden väliltä, joten kylmä ei varmasti pääse tulemaan.

Bodypump

Tänne tunnille eksyin itseasiassa vasta eilen! Bodypump oli itselleni tuttu jo entuudestaan, mutta halusin käydä kurkkaamassa millaisen tunnin Fitness24sevenin ainut miesohjaaja vetää ja halusin samalla poimia hieman tietoa liikepankkiini omia tulevia ohjaustunteja ajatellen. Tunti oli rankka ja oli piristävää käydä välillä miehen ohjaamalla tunnilla. Etenkin ylävartalo sai kunnon rääkin, vaikka kyllä jalatkin ovat hieman hellinä eilisestä!

Haluan ehdottomasti tutustua vielä muihinkin tarjolla oleviin tunteihin ja tänään yritänkin saada itselleni jonotuspaikan vatsa/pakaraan! Peukut pystyyn, että paikka vapautuu. ;)

Oletko sinä käynyt jollain mainitsemistani tunneista? Tykkäsitkö? 

Entä onko sinulla mielessä joku tunti, jota suosittelisit myös muille?