Haluaisin kirjoittaa teille, kuinka dieetti on sujunut loistavasti ja treeneihin riittää virtaa, vaikka muille jakaa. Paino on tippunut ja lihaksia tullut silminnähtävästi reilusti lisää. Mutta ei, en ala valehtelemaan teille.
Suurin kompastuskivi koko touhulle sattui eilen aamulla, kun olin lähdössä töihin. Kaaduin pahasti jäisiin ulkoportaisiin ja löin siinä samalla selkärankani suoraan portaan reunaan. Jäin makaamaan maahan kivusta, kun Sami tuli hädissään auttamaan minut ylös. Ambulanssia ei onneksi tarvittu ja pääsin jaloilleni, luulin jopa pystyväni lähtemään töihin, mutta onneksi työkaverit passittivat suoraan lääkärille.
Lääkäri ei löytänyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa ja määräsi kolmen päivän sairaslomalle. Huomenna menen kuitenkin uudestaan arvioitavaksi, koska selkäkipu vain yltyy ja nyt se säteilee myös lonkan alueelle. Panadolia on popsittu, mutta se ei hirveästi auta. Tavallaan pitäisi varmaan vain levätä, mutta tavallaan taas kävelykin auttaa. On nimittäin todella turhauttavaa vain maata kotona tekemättä mitään!
Tästä makoilusta turhautuneena olenkin syönyt ihan juuri sitä, mitä mieli tekee. Tänäänkin käytiin siskon kanssa ravintolassa syömässä kunnon hampurilaismätöt ja eilen vetäsin kokonaisen suklaalevyn ärsytykseen. Osaatte varmaan vain kuvitella, kuinka tällaiselle vauhtihirmulle on kamalaa vain maata paikallaan.
Kiitän onneani, että porras ei osunut ylemmäs selkään, joka lääkärin mukaan olisi voinut aiheuttaa pahempiakin vaurioita. Olen onnellinen myös siitä, että kaatusin nyt, enkä juuri ennen Kisakallion pääsykokeita. Silti harmittaa ihan vietävästi ja tekisi vain mieli kirota koko selkä!
Tällaista tällä kertaa
Voi ei :( Jospa siinä ei sitten olisi mitään vakavampaa
VastaaPoistaNiin, sitä toivon itsekin. :(
PoistaHui kamala! Toivottavasti se ei ole mitään vakavaa ja paranet pian. Pidän sulle sormia ristissä xx
VastaaPoistaToivotaan! Kiitos! :(
PoistaVoi ei :( paranemisterkkuja siulle! Oli kyllä onni matkassa, koska ois voinut käydä paljon pahemminkin :( Parantelet vaan ja syöt hyvällä omalla tunnolla sitä mikä maistuu: ei se siun kropassa heti näy ja lähtee kyllä kun palaat normaaliin rytmiin :) vaikka en tunmesyömistä suosittelekaan, niin kyllä se hyvä ruoka ärsytyksen ja surun kohdalla auttaa!
VastaaPoistaJoo, selkä on aina niin paha paikka, että kovassa kolauksessa voi sattua mitä vain. Mä myönnän olevani tunnesyöjä, ja vaikka vähän ärsyttääkin tämä mussuttaminen, ni kyllä se lohduttaa ees vähän siihen, ettei voi lähteä liikkumaan. :D
PoistaKääks... Onneksi ei käynyt pahemmin. Toivotaan, että saat selän pian taas kuntoon.
VastaaPoistaOnneksi tosiaan! Eiköhän se tuosta pian tokene! :)
Poista