Joulu

Tämä postaus tulee nyt kyllä ihan äärettömän jäljessä, mutta koska haluan jättää tänne blogin puolellekin jonkin muiston meidän ihanasta joulusta, on pakko vielä palata menneeseen juhlaan:

Meidän aattoaamu valkeni nuhaisena, kuumeisena ja uupuneena edellisestä yöstä. Sami oli saanut itselleen jostain ihan järkyttävän räkätaudin ja kuume nousi aattoa edeltävänä yönä lähes 39 - asteeseen. Enhän minäkään siinä pystynyt nukkumaan, kun toinen kuumehoureili ja hengitys katkeili kuumeen vaan noustessa nousemistaan.

Aamulla minä olikin siis se, joka pakkasi lahjat kasseihin, pussitti vielä viimeisen rocky roadit sellofaaneihin ja teki meille molemmille aamusmoothiet. Siinä tohinassa vilkuilin Joulupukin kuumaa linjaa, sekä joka jouluiseksi perinteeksi noussutta Lumiukkoa kihartaen samalla tukkaa ja hoputtamalla Samia valmistautumaan.

Puolilta päivin suuntasimme Samin isälle nauttimaan jouluruuista, joita oli ihan hirveät läjät tarjolla. Itse en ole ollenkaan jouluruuan ystävä, joten mutustin neljä mätileipää, sekä maistelin erilaisia kaloja. Laatikoihin en koskenutkaan ja kinkkuakin nappasin vain pari palaa. Inhottaa olla niin nirso jouluruuan suhteen, mutta kun ei iske niin ei iske. :(

Ruuan jälkeen peuhattiin Samin 5-vuotiaan kummitytön kanssa, joka jo innoissaan odotti lahjojen avaamista. Lasten riemu on joulussa ehkä kaikkein parasta. Ja kun vihdoin koitti pakettien aika ja kummityttö istui Samin syliin availemaan pakettejaan, olisin voinut antaa vaikka kaikki pakettini hänelle, koska se pilke silmissä, joka jokaisen lahjan jälkeen syttyi oli ihan uskomattoman ihanan näköistä.

Lahjojen avaamisen jälkeen syötiin vielä jälkiruokaa ja tutustuttiin paketeista tulleisiin tavaroihin. Illalla siirryimme kotiimme pakkaamaan kimpsut ja kampsut kasaan ja huristelimme Lahteen siskoni luokse pikavisiitille ja sieltä suoraan äitipuoleni vanhempien luokse, josta matka päätyi omaan lapsuudenkotiini. Availimme illalla vielä muutamia lahjoja ja nautimme toistemme seurasta.

Aikamoista lentämistä siis oli meidän aattomme täynnä, mutta minkäs sille mahtaa, kun haluaa olla monessa paikassa samaan aikaan. :D Lentämisestä kertoo sekin, etten muistanut napsia yhtään kuvia aattona, joten saatte nyt tyytyä juuri napsimiini kuviin lahjoista, joita saimme kaikilta ihanaisilta. Näiden lisäksi saimme vielä paljon kaikkea muuta ihanaa, kuten kauan odotetun ilmalämpäpumpun kotiimme. Se on ihana <3

Sähköhammasharjat molemmille, Finnlaysonin patalaput ja kintaan, Pentikin kylpypyyhkeitä, Yäpukuja ja oloasuja, Petivaatteita, Vihannesleikkuri, Lämpöhuopa, Saippuoita ja rasvoja

Tällainen oli meidän joulu 2015!

Miten sujuikaan lyhyt superdietti?

Joulunaika olikin ylläri ylläri niin kiireistä, etten ehtinyt päivitellä tänne blogin puolelle yhtään postausta kuntohaasteesta, enkä näin muutenkaan joulusta ja joulun odotuksesta. Joulu kuitenkin sujui hyvin, saimme Samin kanssa ihastuttavia lahjoja ( Kiitos kaikille niistä <3 ) ja rentouduimme oikein kunnolla perheen parissa suklaata mussuttaen. Ennen tätä suklaan mussutusta kerroin kuitenkin ennen joulua alkaneesta haasteesta, jonka tarkoituksena oli saada hyvä omatunto jouluherkutteluille. Palaillaan siis kuntoviikon tunnelmiin. :)

Kyseessä oli siis viikon haaste, jonka aikana hiilihydraatit vedettiin minimiin, herkut kiellettiin, vihanneksia lisättiin ja päivittäin kuntoiltiin vähintään 1 tunnin ajan.

Olen ihan ällikällä lyöty, kuinka paljon pelkästään yksi viikko saikaan kehossa aikaan. Turvotus ja pöhötys väheni huomattavasti, painosta tippui kokonaiset kolme kiloa, josta varmasti lähes kaikki oli nestettä, mutta kuitenkin. Aattona olo oli hyvä ja tiukka musta mekkokin näytti kauniilta ilman hiilaripöhötystä.

Torstai: Yläkropan tehorääkki 1,5 H

Perjantai: Jalkojen tehorääkki 1,5 H

Lauantai: Porrastreeni 1 H

Sunnuntai: Olkapää, hauis, selkä 1,5 H

Maanantai: Pakarat ja takareidet 1,5 H

Tiistai: Rinta, ojentaja 1,5 H

Keskiviikko: Etureidet, pohkeet + venyttely 1,5 H

Ainut ongelma koko viikossa oli se, että treenien jakaminen oli todella hankalaa, kun lihakset olivat ihan armottoman kipeinä vielä edellisistä treeneistä, niin treenattava lihas oli valittava ihan sen mukaan, että mikä paikka ei sattunut olemaan sinä päivänä kipeänä. :D Voin kertoa, että esimerkiksi porrastreeni teki aika kutaa heti edellisenä päivänä olleen jalkarääkin jälkeen. Onneksi tällainen treenaminen ei kuitenkaan ole jatkuvaa!

Tämän viikon tarkoitushan oli lähinnä testata, onko meistä Samin kanssa noudattamaan tiukkaa ruokavaliota ja treenilistaa. Huomasimme, että todellakin on ja motivaatiota löytyy! Nytpä päätimmekin, että 2.1 alkaa kunnon kesäkuntoonprojekti, ei ihan näin tiukkana kuin tämä viikko jouluun - haaste, mutta helpolla emme itseämme tule päästämään mittanauhan, henkilövaa'an ja kehonkoostumusmittauksen mitatessa tätä kehitystä. Suurimpana motivaattorina itselleni on keväällä mitä todennäköisemmin eteen astuvat pääsykokeet Lohjan kisakallioon liikuntaneuvojan - koulutusohjelmaan, joten tekemistä riittää!

Tulen kertomaan tästä kuntoprojektista vielä lähempänä sen alkua, mutta nyt kuitenkin nautitaan vielä viimeisistä joulusuklaista ja mässytellään hyvällä fiiliksellä pikaruokaravintoloissa, kohta saa jenkkakahvat lyllyä toisten lanteille tästä kehosta!

- Chabsu

Viikko jouluun - haaste

Joulun alla on todella vaikeaa kieltäytyä niistä kaikista ihanista tortuista ja kauniisti koristelluista pipareista. Itsellänikin meinasi jo vähän homma lähteä lapasesta, kun eilen herkuttelin konvehtirasian äärellä ja tänään Sami yllätti sipsipussi ja jäätelöpaketti kainalossaan, vaikka oikeasti tänään olisi pitänyt lähteä salille käsitreenin pariin.

Tunti sitten päätin, että nyt kun on enää viikko aikaa jouluun, on viimeisen loppukirin aika, jotta aattona voi sitten hyvällä mielin herkutella ja rentoutua.

Nyt jääkaapin ovessa komeileekin meille molemmille omat listat sekä treenin, että ruokavalion osalta. Joka päivä on pakko liikkua jollain tavalla ( niin siis sen töissä ravaamisen lisäksi, vaikka se olisikin kiva lisätä tähän listaan.. :D ) ja syömiset on viikon ajan todella tarkkoja. Leipä on mulla kiellettyjen listalla ja makaroonia ja muita hiilaripitoisia ruokia vain kohtuudella, jotta saan tän hirmuisen turvotuksen ja pöhötyksen laskemaan ennen joulua. Niiden tilalle sitten reilusti lisää kasviksia, hedelmiä ja protskua monissa eri muodoissa.

Vaikka viikko onkin todella lyhyt aika tehdä mitään suuria muutoksia, niin ei tästä ainakaan haittaa ole. Aion päivitellä tänne blogin puolelle tiuhaan, miten tällainen tiukka kuuri itselleni sopii. Jos innostun, niin kun vaihtuu vuosi 2016 aloitetaan oikein kunnon kuuri! Nyt siis luvassa paljon juttua treeneistä ja ruokavaliosta aattoon asti, joten pysykäähän kuulolla rakkaat lukijani! ;)

Normipäivä

Heippa taas! Nyt onkin tullut pienehkö tauko täällä suunnalla. Jotenkin tämä masentava pimeys ei innosta tekemään yhtään mitään ja se tekemättömyys taas ei innosta postaamaan. Huomenna alkaa onneksi joulukuu, joten ehkä kohta voitaisiin oikeasti odotella sitä lunta maahan ja sitä kautta hiukan piristyä?

Mitä sitten kuuluu siihen päivään, kun en tee yhtään mitään? 

Kurkataan, millaista on mun perusarki:

8:30 Herätyskello vaatii aloittamaan joka aamuiset torkutukset

9:00 Annan torkutuksille periksi ja nousen ylös. Suuntaan naamapesun kautta sohvalle ja avaan Netflixin ja alan laittaa itseäni samalla valmiiksi töitä varten. Kuten yleensä aina 11 alkavina työpäivinä, päätän tänäänkin syödä aamiaisen vasta työpaikalla.

9:30 Alan valmistaa aamiaista ja survon smoothieen mustaherukoita, banaania, maitorahkaa, ananasmehua ja kauraleseitä. Sujautan juoman sheikkereihin ja pakkaan sheikkerit laukkuun. Toinen pullo on aamiaiseksi ja toinen lounaaksi. Tänään on vuorossa kuuden tunnin työvuoro, johon ei harmikseni kuulu kuin 10 minuutin hengähdystauko. Kunnon eväille ei siis riitä aikaa, pakko tyytyä nopeaan vaihtoehtoon, eli sheikkiin ja proteiinipatukkaan. 

Nämä tuplat on muuten superhyvä eväs! Niissä on aika paljon sokeria, mutta jos on pakko saada jotain syötyä äkkiä, niin suosittelen. Maistuvatkin ihan suklaapatukoilta, joten saa samalla herkkuhetken ja jaksaa hyvin puurtaa koko loppupäivän töissä.

10:45 Suuntaan bussipysäkille. Ulkona on ihan hirmuisen kylmä ja tuntuu, että toppatakki ja ulkohousutkaan eivät lämmitä tarpeeksi. Miten ihmeessä pärjäänkään talvella?

17:00 Sami hakee mut töistä ja huristellaan kotiin kanasalaatin pariin. Katsellaan edellisen päivän salkkarit, laitetaan koti siistiksi ja aletaan valmistautua kuntosalia varten.

19:30 Ollaan valmiita lähtöön ja startataan auto liikkeelle. Tänään on vuorossa jalkapäivä, joka on mun ehdoton lemppari! Haluaisin kuvata enemmänkin meidän treenejä tänne blogin puolelle, mutta mun on pakko myöntää, että en yksinkertaisesti kehtaa. En kehtaa kuvata itseäni tai Samia kesken treenin, en sitä ennen, enkä sen jälkeen. Nytkin napsasin kuvan vain nopeasti pukkarin peilistä, kun kukaan ei ollut näkemässä. Ärsyttää, kun tästä treenaamisestakin on tullut jonkinlainen muoti-ilmiö, niin tuntuu, että jos napsasen yhdenkin kuvan itsestäni kesken treenin, niin minut leimataan sillä sekunnilla henkilöksi, joka tulee salille vain kuvaamaan itseään..

21:00 Jalat huutaa hoosiannaa ja vatsalihakset kramppailee tasaiseen tahtiin. Nyt on saatu treeni tuntumaan ja voidaan lähteä kotiin.

22:00 Suihkun kautta sohvalle mussuttamaan iltapalaa. Olen ihan rakastunut vihannesten dippaamiseen. Erityisesti porkkanat ovat herkku number one.

23:30 Jumituttiin taas ylläri pylläri Netflixin pariin ja nukkumaanmeno vähän venähti. Nyt kuitenkin valot sammuksiin ja öitä!

Tällainen oli mun normitorstai!

Chabsu

Treeniä treenin perään!

Ihme, että ollaan päästy blogin parissa jo näinkin pitkälle ilman pienintäkään mainintaa urheilusta tai treeneistä! Treenaaminen on kuitenkin todella suuri osa omaa arkeani, joten sen sivuuttaminen täällä olisi kuin juustokakku ilman liivatelehteä. Erityisesti kuntosali ja siellä ravaaminen vähintään kolme kertaa viikossa on ihan must, vaikka ennen vannoinkin ryhmäliikuntatuntien nimeen. Oikeastaan, minähän vihasin kuntosaleja ennen lukioikää ja varsinainen hurahdus tähän touhuun lähti vasta viime tammikuussa.

Itse treenaan Fitness24sevenillä ja muualla en ole koskaan ollutkaan, sillä parinkympin kuukausimaksu, monipuoliset laitteet ja salin löytyminen sekä Vantaalta että Lahdesta on juuri sopiva paketti minulle. Niin, ja nimenomaan tuo 24/7 aukiolo, koska yhdeksältä illalla salille lähtö on meille enemmän sääntö kuin poikkeus.

Lisäravinteet eivät ole kuntosalista huolimatta minun juttuni, vaikka tuntuukin siltä, että lähes aina punttitreenit yhdistetään massiivisiin ostoksiin urheilijoiden nettikaupoista. Uskon, että ihan normaalilla ruualla saan itselleni tarvittavat ravinteet ja energiaa lihaksille, vaikka en lisäravinteita syöviä tässä yritäkkään tuomita.

 Punttiksen lisäksi olen jo pidempään kaivannut ryhmäliikuntaa, joten joulun jälkeen alan käymään myös niissä säännöllisesti. Erityisesti jooga kiinnostaisi minua ihan hirmuisesti, mutta se ratkaiseva potku persuksiin puuttuu vielä, että ilmoittautuisin joogatunneille. Tietääkö joku jotain edullista ja hyvää joogapaikkaa Vantaalta? Saa vinkata!

Huomenna kuntosalitreenit saavat vähän vaihtelua, kun lähden koutsaamaan porrastreenejä yhdelle kaverille. Ihanaa päästä pitkästä aikaa rökittämään toista ja treenaamaan itsekin ulos, kun sisällä tulee nökötettyä ihan liikaa! Tänään tangot ja levypainot kuitenkin kutsuvat vielä nostajaansa ja pitäähän nuo eilisen herkkupäivän herkutkin sulattaa vyötäröltä!

Energistä sunnuntaita rakkaat lukijat <3

Chabsu

Smoothie

Minä kuulun niihin, joille maitorahkan lusikoiminen yhtään minkään lisukkeen kanssa on täysi mahdottomuus. Oksurefleksi tulee jo hajusta, enkä pysty unissanikaan syömään koko purnukkaa loppuun, vaan viimeistään lopussa on pakko jättää leikki kesken ja heittää 1/3 rahkasta roskiin.

On yritetty ananaksen, mansikoiden, mustikoiden, erilaisten keittojen, banaanin, myslin.. siis ihan kaiken kanssa, mutta ei vain mene alas.

Erilaiset smoothiet saavuttivatkin tämän tytön sydämen äkkiä heti ensikohtaamisen jälkeen. Niihin on liiankin helppoa tunkea kaikkea terveellistä sekaisin aina pakastemarjoista chia-siemeniin asti ja se ällöttävä maitorahkakaan ei maistu sekoitettuna ollenkaan. Smoothie on nopea pyöräyttää valmiiksi ja juoda se kotona, tai sitten napata sheikkerissä matkaan ja syödä vaikka duunissa ruokatauolla.

Eilen tilasimme Samin kanssa meille täysin uuden tehosekoittimen vanhan rikkoontuneen tilalle. Tämän uutukaisen pitäisi murskata jääpaloja ongelmitta ja sinne voi laittaa juurikeitetyt vihanneksetkin pyörimään. Tuskin maltan odottaa, että kone saapuu postissa perille! 

Tähän loppuun vielä oma suosikkismoothieni, jonka otan aina aamuvuoroihin mukaan. Niin hyvää!

1/2 pussillinen pakastemansikoita

200g Valion pehmeä rasvatonta maitorahkaa

200g LIDLin jogurttirahkaa

2dl kaurahiutaleita

1 banaani

Sopiva loraus ananasmehua

Mikä on sinun lemppari smoothie?

Chabsu

Tervetuloa meille! ( Makkari )

 Noniin, vihdoin Halloween on taputeltu ja voidaan siirtyä takaisin arkeen. Viimeksi esittelin teille meidän kylppärin ja tänään kurkistetaan asuntomme pikkuisimpaan huoneeseen, makkariin, joka on itse asiassa ainut huone, jonka kunnostimme kokonaan. Seinät revittiin auki ja vanhat kipsilevyt saivat väistyä uusien tieltä. Myöskin katto uusittiin ja vanhan puulattian päälle asetettiin harmaa laminaatti.

Faktahan on se, että meidän makkari on ihan onnettoman pieni. Sisustaminen koitui aikamoiseksi ongelmaksi, kun täysikokoinen parisänky ei "huoneeseen" mahdu millään ja 120-senttisenkin sängyn kanssa huone täyttyy melkein kokonaan.

Säilytys on otettava myöskin makkarissa huomioon, koska kaappejahan ei koko asunnostamme löydy. Pienet, käytännölliset korit ovat yllättävän yhteensopivia IKEA:n laatikoston kanssa ja niihin on helppo sujauttaa rasvapurkit, ponnarit yms.

Neutraalit sävyt kuuluvat myöskin makuuhuoneen värimaailmaan, vaikkakin sängyllä on nyt ihan liian vähän tyynyjä omaan makuuni! Pitäisi löytää jouluksi jotain kivoja glitter-tyynyliinoja makkarin sisustukseen. Jos joku tietää mistä niitä löytää, niin saa vinkata! :)

Vaikka sienätarroja taitaakin löytyä lähes joka huushollista, niin niitä löytyy myös meiltä. Ra-kas-tan. Niin helppoja yksityiskohtia! Ja eri tarroja yhdistelemällä pystyy vielä tekemään vähän omaperäisemmätkin tekstit, ettei joka huoneessa lue se kliseinen " home sweet home ".

Tältä näyttää meidän makkari! 

Haluatko kurkistaa myös muihin huoneisiin?

Kylppäri

Olkkari

Chabsu

Halloween-tupareiden tarjoilu

Huhuu! Täällä ollaan hiljalleen palautumassa eilisistä Halloween-partyista. Oli kyllä ehkä maailman upeimmat tuparit, kun kaikki vieraat panostivat oikein kunnolla pukuihinsa ja maskeihinsa. Löytyi zombeja, vamppyyreja ja vaikka mitä kummajaisia! 

Sami kävi vielä viime hetken ostoksilla hakemassa lisää koristeita ilmapallojen lisäksi, jotta saatiin kämppäänkin kunnon Halloween-tunnelma. Seinillä kiipeili muovitorakoita ja kynttilöiden vierustoilla komeilivat suuret hämähäkit. Joka paikkaan oltiin viritelty kynttilöitä tuomaan tunnelmaa ja ainakin omasta mielestäni meidän kämppä muuttui hetkessä hyvinkin karmivaksi!

Suurimmassa roolissa olivat ehkä kuitenkin tarjottavat. Päätin panostaa niihin nyt kunnolla, joten selasin kaikki mahdolliset reseptit läpi ja valitsin niistä parhaimmat meidän menuun.

Kurkataan, mitä meillä oli tarjolla!

Yllätyin, kuinka hyvin ruokakaupoista löytyikään irtokarkkeja Halloween-teemalla! Ne olivat kiva lisä muiden tarjottavien ohella! Hopeiset tarjoilukipot sopivat teemaan loistavasti.

Sipsikulhot päällystimme folioilla ja liimailimme niihin muutamia karvahämähäkkejä koristeiksi. Tämä oli muuten loistava idea! Eipähän ollut vaikeaa siivota juhlien jälkeen, kun ei tarvinut kuin napata foliot irti ja kulho sai pysyä puhtaana. Vähemmän tiskiä, jee!

 Ja mitkä olisivatkaan Halloween-juhlat ilman muumionakkeja? Näiden tekeminen oli todella helppoa ja nopeaa. Maku ei nyt ollut mikään aisteja hivelevä, mutta katsokaa nyt noita! Tuntui pahalta laittaa nämä suloisuudet tarjolle. Nakkien ympärillä on siis lehtitaikinaa, jos joku pohtii, millä muumiointi on tehty! :)

Kuppikakut eivät tällä kertaa menneet kyllä yhtään suunnitelmien mukaan. Ne lössähtivät uunissa aivan littanoiksi ja kuorrutteesta tuli ällöttävää vihreää liejua. Kelpasivat kuitenkin vieraille, joten maku oli sitten kai ulkonäköä parempi?

Myöskin salsaa oksentava kurpitsa pääsi tarjolle. Kurpitsan kaivertaminen oli muuten luultua helpompaa, joten tämä jos mikä kannattaa Halloween-kattaukseen lisätä.

Perinteisten Halloween-herkkujen lisäksi tarjolla oli myöskin patonkeja, pasteijoita, suklaata ja coctail-tikkuja. Kaikille löytyi siis varmasti jotain, eikä näitä jäänytkään juuri yhtään yli!

Alkoholittomana juomana tarjoilimme elintarvikevärillä värjättyä vichyä, johon laitoimme jäisiä mustikoita, vihreän " hirviönkäden " ja pari silmämunaa koristeeksi. Hirviökäsi oli muuten loistava idea! Juoma pysyi kylmänä monta tuntia, eivätkä mustikatkaan löllöytyneet ihan heti.

Holillisena juomana tarjosimme hirviön räkää, eli omenalikööriä, inkiväärilimsaa, vichyä ja koskenkorvaa sopivassa suhteessa sekoitettuna vihreään elintarvikeväriin. Hirviön käsi pääsi myöskin tämän juoman viilentimeksi.

Innokkaimmille juhlijoille oli tarjolla vähän "lääkettä". Mielestäni tämä oli hauska vaihtoehto perinteisille shoteille! Eikä tullut tiskiäkään, kun käytetyt ruiskut pystyi heittämään suoraan roskiin tai sitten täyttämään lisäannoksella. ;)

Tältä näytti meidän juhlapöytä!

Kenelle sytytän kynttilän

Kaiverrettujen kurpitsoiden, noidanhattujen ja luurankojen vallatessa markettien hyllyt ilmestyy kauppoihin myös hautakynttilöitä ja kukkia. Kaiken Halloween-hössötyksen ohella onkin muistettava, miksi pyhäinpäivää oikeastaan vietetään? Koska oikeasti, sehän on pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä.

Minäkin sytytän kynttilän. Vuosi sitten, 30.10 oli surunpäivä. Muiden valmistellessa Halloween-juhlia, me itkimme silmät verisinä pienen kissamme hautajaisissa. Kyllä, ne olivat minulle hautajaiset. Oman lemmikin löytäminen ojasta jouduttuaan törmäykseen auton kanssa on aivan hirveää.

Kuolema on asia, joka on niin käsittämättömän vaikeaa ymmärtää. Se on ikuista, lopullista ja yleensä se tulee liian äkkiä. Olen menettänyt läheltäni vain isoisäni ja isoisoäitini, toista en edes ehtinyt tuntea ja toisen kuolema iän lähennellessä sataa oli täysin luonnollista. 

Ennen kissamme kuolemaa, en siis tiennyt millaista on surra niin, että sydäntä särkee ja kyyneliä tulee enemmän kuin silmät voivat suodattaa. Ensimmäistä kertaa joku lähti läheltäni täysin odottamatta. En ehtinyt hyvästellä.

Kissamme kuoliniltana olin varma, että en toivu koskaan. Tarkastin sinä yönä ainakin kymmenesti, että toinen, sängyn jalkapäässäni nukkuva kissa edes hengitti. Tuntui siltä, että jos menettäisin läheltäni jonkun vielä tärkeämmän, tarkoitan ihmisen, en ehkä kestäisi sitä.

Nyt vuoden jälkeen en voi vieläkään sanoa, että olisin toipunut kissamme kuolemasta. Läheisen kuolemasta ei toivu koskaan, se vaan muuttaa muotoaan ja sen kanssa on opeteltava elämään. Itken silloin tällöin edelleen, esimerkiksi nyt. Suru on erilaista. En enää kysele miksi ja mitä olisin voinut tehdä toisin. Nyt se on muuttunut ikävöimiseksi ja kaipuuksi.

Kenelle sinä sytytät kynttilän?

Tervetuloa meille! ( Kylppäri )

Kuten jo aiemmin lupasin, tänään pääsette kurkistamaan lisää meidän kotiimme. Kylppäri on ainut tila, jota emme remontissa muuttaneet, vaan se sai jäädä alkuperäiseksi. Maalasimme ainoastaan kaikki kupariset putket valkoisiksi ja vessanpönttö sai vaihtua uuteen, kun edellinen heilui liitoksistaan. 

Kylppäri ei nyt ehkä ole ihan sitä, mitä kylppäriltä toivoisin. Kuviolaatat eivät oikein iske mun fengsuihin ja näkyvissä olevat putket näyttävät ainakin omaan silmään epäsiisteiltä. Kaikki tarvittava sinne kuitenkin mahtuu, joten miksipä valittaa.

Kylppäri on siitä hankala tila sisustaa, että kosteus on otettava huomioon ja esimerkiksi puiset lipastot eivät ole edes harkintalistalla. Päädyttiinkin ostamaan valkoisen lipaston sijaan IKEAn metallinen musta hyllykkö, johon hankimme Finnmarista suloisia pikku laatikoita kaikelle kylppäriin kuuluvalle sälälle.

Pyyhkeissä luotin Luhdan yksinkertaiseen mallistoon, vaikka nämä pyyhkeet taitavat kyllä mennä jossain vaiheessa vaihtoon. Niistä nimittäin lähtee todella helposti purkautumaan lankoja ja reunasauma repsottaa varmaan jokaisessa kylpypyyhkeessä! Pentikin valkoiset pyyhkeet ovat sen sijaan olleet menestys ja niitä toivoisin kyllä meille lisää. Etenkin nämä luonnonvalkoiset miellyttävät silmää.

Kerroinko jo, että olen aikamoinen purkittaja? Siis ihan kaikki on laitettava purkkiin. Makaroonit, topsipuikot, jauhot, rätit... siis ihan kaikki. Rakastan sitä, että kaikki ovat järjestyksessä ja omilla paikoillaan. Perfektionisti en todellakaan ole, mutta tällaisissa asioissa en lipsu! Haha.

 

Pesukoneen päällinen kannattaa myöskin käyttää hyödyksi. Shamppoot, rasvat ja muut purnukat on hyvä sujauttaa koriin ja yleisilme on heti paljon siistimpi, kuin että kaikki purkit lojuisivat tarkassa epäjärjestyksessään koneen päällä.

Aikaisemmassa kotipostauksessa kerroinkin, kuinka meiltä ei sitä siivouskomeroa löydy. Ämpäri on kuitenkin pakkollinen siivoustarvike, joten sille oli pakko keksiä joku toimiva ratkaisu. Kuka arvaa, missä ämpäri sijaitsee alemmassa kuvassa? Kyllä, se on alimmalla hyllyllä valkoisen korin sisällä. No, onpahan kauniimpi kuin kirkkaan pinkki ämpäri keskellä harmoonista sisustusta! Pesuaineet ja muut siivousvälineet taas saivat yhden koripaikan hyllystä ja mielestäni ne käyvät sinne ihan hyvin pistämättä sen pahemmin kuitenkaan silmään.

 Vessanpönttönurkkaus ei ole kyllä yhtään mun mieleen. Lämminvesivaraaja nököttää vessanpöntön päällä ja putkia seikkailee sinne sun tänne seinää pitkin. Lavuaarikin on onnettoman pieni esimerkiksi meikkejä pestessä. Suihkuverhoa ei olla edes viritetty, kun ajatuskin ihoon kiinnittyvästä verhosta ärsyttää jo valmiiksi niin paljon. Ja ihan hyvin ollaan tämä pari kuukautta ilman verhoakin selvitty, joten miksipä ei jatkossakin?

Peiliä ei olla vielä ehditty vessaan hankkia, joten kiinnitin seinään muutaman peilaavan tähden. En peilin virkaa korjaamaan, mutta ihan noin somisteeksi. Aika söpöjä, vai?

Tällainen on meidän kylppäri. Seuraavan huoneen esittely saa nyt pariksi päiväksi jäädä Halloween-postausten vyöryessä niskaan. Palataan siis sisustusjuttuihin taas Halloweenin jälkeen!

Aikaisempaan kotipostaukseen pääset täältä! 

Chabsu

Halloweenin lähestyessä

En ole ikinä oikein juhlinut Halloweenia. Lapsuudessani pukeuduin korkeintaan kahtena vuotena joksikin hurjistukseksi ja kävin karkki vai kepponen - kierroksella. Kun olin neljä, kaiversimme jopa kurpitsan ja laitoimme sinne lyhdyn sisälle. Siihen se sitten jäikin.

Tänä vuonna juhlitaan sitten kaikkien menneidenkin vuosien puolesta! Järkkäämme nimittäin Samin kanssa oikein kunnon Halloween-bileet/tuparit. Kaiken maailman Halloween-sälät onkin katsottu läpi ja muutamia jopa ostettu mukaankin. Aiomme kaivertaa ainakin kaksi kurpitsaa ja laittaa ne terassille koristeiksi, tarjoilu on suunniteltu pelkällä Halloween-teemalla ja vieraat saapuvat paikalle haluamissaan kauhuasuissa! Ehkä jo tekstin perusteella voi päätellä, että olen enemmän kuin innoissani tästä kaikesta, enkä meinaa pysyä housuissani lauantaihin asti! Olisi nyt edes perjantai niin voisi aloittaa jo koristelut.

Yllä näkyy omaan maskiini tulevia "aineksia". Arvaako joku, miksikä aion pukeutua?

Kauhuteema on ottanut nyt niin vahvan aseman tässä taloudessa, että Halloween-aiheisia postauksia ja juttua meidän bileistä on tulossa useammanki postauksen verran. 

Karrrrrrmivaa tiistai-iltaa rakkaat lukijat

Chabsu

Tervetuloa meille! ( olohuone )

Lauantaina kerroin teille jo hieman itsestäni ja siitä, mitä blogini tulee pitämään sisällään. Ette kuitenkaan ole vielä nähneet silmäystäkään kodistamme, joka kuitenkin kertoo mielestäni omistajastaan aika paljon, joten ajattelin, että nyt voisi olla sen aika! Esittelen yhden huoneen kerrallaan ja päätin aloittaa sieltä, jonne ulko-ovesta astuessa meillä näkee ensimmäisenä, eli olohuoneen.

Olen ehdoton vaalean sisustuksen ystävä. En voisi kuvitellakkaan kotiini kirkkaan punaista sohvaa, saatika oranssia mattoa, tummasta lattiasta puhumattakaan. Vaaleus tuo kotiin paitsi puhtauden tuntua, myös runsaasti valoa. Valo onkin meidän kodissamme erityisen tykätty vieras, sillä ikkunoita on vain muutama. Päädyimmekin remonttia tehdessämme vaaleaan laminaattiin tumman sijaan, juuri saadaksemme huoneeseen lisää valoa ja tilan tuntua.

 Sisustusesineet ovat toinen asia, joissa olen ehdoton. Haluan, että pinnat ovat tyhjiä ja vain muutamilla esineillä peitettyjä, sillä mielestäni koti näyttää suttuiselta, jos pinnoilla on liikaa tavaraa. Kymmenen posliininorsua rivissä on siis minulle ehdoton no no.

Rakastan erilaisia laatikoita ja koreja, joihin saa sullottua yllättävänkin paljon tavaraa. Meidän olohuoneestamme esimerkiksi löytyy treenikoppa, joka pitää sisällään pajon painoja ja muuta treenisälää. Sieltä onkin tarpeen tullen helppo napata treenikamat esille, jotka muuten helposti lojuisivat jossain tyhjässä olohuoneen nurkassa epäsiististi.

Kotimme on pieni, vain 33 neliöinen mökkeröinen, jossa säilytystilaa on todella todella vähän. Esimerkiksi vaatekaappeja, vaatehuonetta tai siivouskomeroa ei kodistamme löydy lainkaan. Päädyimmekin vaatesäilytyksen suhteen ostamaan Ikeasta kaksi isoa MALM-lipastoa, joihin sulloimme meidän molempien vaatteet sekä lakanat. Ratkaisu oli hyvä, sillä MALMit tuntuvat imevän sisäänsä hirvittävän määrän tavaraa. Voin nimittäin kertoa, että oma vaaterepertuaarini ei ole mistään pienimmästä päästä.

Voi että, näitä kuvia katsellessa täytyy kyllä sanoa, että lähdin jo melkein Giganttiin ostamaan uutta kameraa. Noh, jospa pian saisi napsittua kuvia hieman paremmalla kameralla! 

Tältä näyttää siis meidän olohuone! Mitäs tykkäätte? Huomenna tai viimeistään ylihuomenna pääsette kurkistamaan seuraavaan huoneeseen. ;)

Chabsu